Verotus ja hyvinvointivaltion rahoitus Turussa

SDP Turun mukaan verotus ja hyvinvointivaltion rahoitus ovat yhteinen sopimus yhteiskunnan toiminnasta. Maksuilla turvataan lasten kasvu, ihmisten terveys, työikäisten toimeentulo ja vanhusten hoito. Kun rahoitus rakentuu oikeudenmukaisesti, yhteiskunta pystyy tarjoamaan palveluita silloin, kun niitä eniten tarvitaan, sen sijaan että tuki jäisi yksittäisen varallisuuden tai onnen varaan.

Turku joutuu huomioimaan sekä valtion rahoittamat palvelut että omaan talouteensa vaikuttavat yleiset tulonmuutokset. Kunnalla on myös selvä vastuu omasta palvelutasostaan. Kestävä ratkaisu edellyttää verotuksen tasapuolisuutta sekä kykyä arvioida, millä palveluilla on suurin vaikutus ihmisten hyvinvointiin. SDP Turku haluaa tehdä näistä ratkaisuista näkyviä ja perusteltuja, jotta verotus olisi demokraattisesti hyväksyttävä osa yhteiskuntasopimuksesta.

Verotuksen rooli on tasapainottaa yhteiskuntaa

Kunnan tulovero on yksi kuntapalveluiden rahoituksen keskimmäisistä lähteistä. Kunta päättää tuloveroprosentistaan, mutta verotettava tulo määräytyy valtakunnallisten sääntöjen mukaan. Verotuksen taso vaikuttaa siihen, kuinka paljon kaupungille jää liikettä palveluihin, ylläpitoon ja investointeihin. Progressiivisessa järjestelmässä suuremmilla tuloilla on suurempi maksuosuus, mikä vähentää tuloerojen aiheuttamaa epätasa-arvoa.

Vero ei kuitenkaan yksin ratkaise palveluiden laatua. Sen rinnalla vaikuttavat valtion päätökset, työmarkkinatilanne ja väestön tarpeet. Siksi kuntatalouden paineita ei pidä ratkaista pelkillä äkillisillä leikkauksilla, jotka siirtävät kustannukset kodeille, kouluille tai hoitajille. Säästämistä tarvitaan, mutta sen kohde on valittava palvelujen hyötyjen, saavutettavuuden ja henkilöstön jakson perusteella.

SDP Turun näkemä näkyy Turun talousarvion painopisteissä: palveluihin kohdistetaan resursseja silloin, kun ne vähentävät pitkäaikaisia ongelmia ja tukevat turvallista arkea. Talousarviossa kuvataan samalla, miten kaupunki huolehtii nykyisistä velvoitteistaan ja valmistelee tulevia muutoksia. Tavoitteena on talous, jossa menot perustuvat arvioituihin tarpeisiin eivätkä vanhoihin oletuksiin.

Hyvinvointivaltion rahoitus nojaa yhteisiin lähteisiin

Hyvinvointivaltion rahoitus muodostuu useista yhteisistä lähteistä. Kansallinen tuloverotus ja verovastaavat etuudet rahoittavat osan palveluista, kun ta kuntien tuloilla tuetaan kunnallisia tehtäviä ja valtion talousarviossa määritellään hyvinvointialueiden resursseja. Yhteiskunnallinen vakuutus sekä palveluista periytävät asiakasmaksut täydentävät järjestelmää. Yksittäisen maksulajin tarkastelu ilman kokonaiskuvaa johtaa helposti väärään johtopäätökseen.

Väestön vanheneminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet sekä mielenterveyspalveluiden kasvava kysyntä lisäävät tarvetta ennakoivaan rahoitukseen. Oikea-aikainen tuki lapsiperheelle voi vähentää myöhempiä sosiaali- ja terveyskustannuksia, mutta ennaltaehkäisyn hyöty ei aina näy saman vuoden budjetissa. Rahoituspäätöksiä on siksi syytä arvioida pidemmällä aikavälillä ja tunnustaa investoinnit ihmisten toimintakykyyn.

SDP Turun rahoituslinja painottaa vakaata palvelujen perustaa. Se tarkoittaa riittävää henkilöstöä, kohtuullisia odotusaikoja ja mahdollisuutta saada apua läheltä. Rahaa on käytettävä myös yhteistyöhön ja ennaltaehkäisyyn, jotta ongelmat eivät kasva yksittäisiksi akuuteiksi kriiseiksi. Hyvinvointi rakentuu jatkuvasta ja luotettavasta tuesta eri elämänvaiheissa.

Kuntatalous määrää palvelujen toteutusmahdollisuudet

Kuntatalous yhdistää kaupungin tulot, velat ja tulevat sitoumukset yhdeksi päätökseksi. Verotuottojen vaihtelu sekä inflation ja korkojen kautta kasvavat kustannukset voivat kiristää budjettia. Talousarvioon tarvitaan realistinen tuottoarvio, mutta myös selkä padot äkillisiä muutoksia varten. Hyvä talousjohto tunnistaa riskit ajoissa ja säilyttää kyvyn reagoida niihin.

Säästökohteita verttaessa on tärkeää erottaa kulut ja investoinnit. Koulun remontti, konehankinta tai rakennuksen energiaparannus maksaa ensin, mutta voi tuoda säästöjä tai pidentää käyttöikää. Pelkkä lyhyen aikavälin kirjanpitokriteeri voi kannustaa huonoihin ratkaisuihin. SDP Turku arvioi investointeja koko elinkaaren, käyttäjämäärän ja yhteiskunnallisen hyödyn perusteella.

Palveluiden jatkuvuus edellyttää kykyä uudistaa työskentelyä muuttuvissa oloissa. Osa kulutuksesta voidaan toteuttaa järjestelmillisesti, mutta lakisääteinen hoito, lastensuojelu ja koulutoimet tarvitsevat varmuuden ja riittävät voimavarat. Talouspolitiikassa on löydettävä tasapaino kustannusten hallinnan ja palvelujen laadun välillä. Kaikki tarkastelut lähtevät siitä, millaista hyvinvointia kaupungin toiminta tuottaa asukkaille.

Rahoituksen kohdealueet palvelevat tasa-arvoa

Palveluiden rahoittamisessa kiireellisyys on tärkä, mutta pitkäkestoinen hyöty ja kohderyhmän tarve vievät valinnassa yhtä pitkälle. Turun kaltaisessa kaupungissa palvelujen saatavuus vaihtelee kaupunkialueittain ja väestöryhmittäin, joten sama summa ei tuota kaikille samaa hyötyä. Rahoituksella voidaan helpottaa myös palveluihin pääsyä, jotta palveluiden käyttämättömyys ei kasva.

• Lasten päiväkotien, esiopetuksen ja koulujen resurssit turvaavat jatkuvan oppimisen ja aikuisten työkykyä.
• Nuorten mielenterveyspalvelut, oppilashuolto ja jälkihoito tukevat itsenäistymistä.
• Kotihoito, asumispalvelut ja omaishoidon tuki vähentävät yksinäisyyttä ja turvattomuutta.
• Pienituloisten, vammaisten ja maahanmuuttaneiden palvelut poistavat rakenteellisia esteitä.

Rahoituksen seuraamiseksi tarvitaan yhteiset mittarit. Pelkkä säästöjen eurot eivät kerro, paranniko palvelu huono-osaisille ja pysyikö palveluun pääsy kohtuullisena. Kriteerien tulee perustua asiakaskokemuksiin, hoitotuloksiin, työkykyyn ja palveluiden yhdenvertaisuuteen. Näin talousarvio voidaan kytkeä suoraan väestön hyvinvointiin.

• Palveluun pääsyn odotusajat pysyvät kohtuullisina myös kiireellisissä tilanteissa.
• Henkilöstön riittävyys ja osaaminen turvaavat jatkuvan palvelutuotannon.
• Tuki kohdistuu eniten niille, joilla on suurin riski jäädä palveluiden ulkopuolelle.
• Rahoituksen vaikutukset näytetään asukkaille avoimesti ja vertailukelpoisesti.

Turkulaisuuden vahvistaminen kuuluu finanssipolitiikkaan

Hyvinvointi rakentuu arjen ympäristöön, ei vain virastoissa. Turussa asuinympäristön laatu, vuokrataso, kulkuyhteydet ja naapurien turvallisu vaikuttavat siihen, pystyykö ihminen hoitamaan terveyttään, opiskelemaan ja työskentelemään. Verotuksilla rahoitettu kaupunkipolittiikka voi vähentää näitä haittoja silloin, kun kohde tunnistetaan yhteistyössä asukkaiden ja ammattilaisten kanssa.

Asuntopolitiikassa on tärkeää yhdistää vuokra-asuntojen tarjonta, kohtuullinen rakentaminen ja tuen tarve. Kaupungin omistuksessa olevien asuntojen kuntoon panostaminen suojaa yksinäisyyttä ja pienentää ylikuormitusta. Asuntojen määrä ei yksin riitä, jos asuminen maksaa liikaa tai liikuntarvoiteinen ympäristö sulkee pois palveluista. Sosiaalinen vuokra-asuntomalli tukee tällöin erityisesti pienituloisia perheitä ja yksilöitä.

Kaupunkialueiden väliset erot eivät katoa yksittäisillä hankkeilla. SDP Turku haluaa huolehtia keskustasta, tiivistä asumisalueista sekä Turun ulkopuolisista alueista, joissa palveluiden matkakustannukset ovat suuret. Koulutus, liikenne, työllistäminen ja terveyspalvelut muodostavat yhteyden, jossa asumma, koulutus ja työelämä tukevat toisiaan. Tällainen investointi hyödyntää yleisesti maksettua rahaa myös tulevina vuosina.

Avoin osallistuminen vahvistaa verotuksen hyväksyttävyyttä

Verotuksen hyväksyttävyys riippuu siitä, miten hyvin demokraattiset päätökset perustellaan. Asukkaiden pitää tietää, mihin kaupungin raha käytetään ja minkä vuoksi kulut kasvavat. Talousarvion ymmärrettävä esittely, avoimet talousarviovertailut sekä keskustelut ennen lopullista päätöstä rakentavat luottamusta. Kaupungin johto, valtuustoryhmä ja lautakunnat kantavat tästä yhteisen vastuun.

Osallistumisen ei tarvitse aina tarkoittaa asiantuntijaksi ryhtymistä. Kokemukset ruokajonoista, kouluista, terveyspalveluista, liikenteestä ja asumisesta ovat arvokasta tietoa suunnittelulle. Keskustelussa on huolehdittava siitä, että eri ryhmät tulevat kuulluiksi eivätkä vahvoimmilla äänillä säily hallitsevaa asemaa. Saavutettavat tapahtumat, selkeät päätöksenteon vaiheet ja helposti luettavat materiaalit madaltavat osallistumisen kynnystä.

SDP Turku toimii kuntalaisia lähellä ja ohjaa kunnallista politiikkaa yhteistyössä kaupungin valtuustoryhmän kanssa. Paikalliseen vaikuttamiseen liittyvät yhteystiedot ja tehtävät löytyvät SDP Turun luottamustoimien sivulta. Poliittisten luottamustehtävien kautta välitetään kokemuksia kaupungin päätöksistä ja pidetään huolta siitä, että puolueen arvot näkyvät käytännössä.

Arvoista rakentuu kestävä yhteiskunta

Verotuksen ja palveluiden rahoituksen keskellä kysymys on ennen kaikkea arvojen toteuttamisesta. SDP Turku nojaa tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen, solidaarisuuteen, osallisuuteen ja turvalliseen arkeen. Nämä arvot näkyvät siinä, millaista tukea lapsiperheet, työikäiset, vanhukset, vammaiset ja marginaalissa olevat ihmiset saavat. Rahoitusinstrumentit muuttuvat ajan myötä, mutta perustehtävä säilyy samana.

Tulevaisuudessa paino lepäää yhä enemmän ennaltaehkäisylle, hoitotyön laadulle ja yksilöiden mahdollisuudelle osallistua. Laadukas koulutus ja terveyspalvelut tukevat työllisyyttä, kun ta toimiva asumisympäristö vähentää terveysriskejä ja eriarvoistumista. Hyvinvointivaltion rahoituksen kestävyyttä kannattaa rakentaa myös ympäristönäkökohdat huomioiden, jotta tuleville sukupolville jää vähemmän velkaa ja toimivia palveluita.

SDP Turku esittelee toimintaansa, arvojaan ja jäsenyyteen liittyviä tietoja SDP Turun verkkosivustolla. Jäsen voi osallistua keskusteluihin, tapahtumiin ja kunnalliseen vaikuttamiseen ilman että taustalla olisi pitkäaikainen poliittinen kokemus. Yhteistyö monenlaisten ihmisten kanssa rikastaa päätöksentekoa ja auttaa tunnistamaan ratkaisut, jotka toimivat kaikkien arjessa.

Liity SDP Turun jäseneksi tai osallistu lähimpään tapahtumaan, jotta voit vaikuttaa siihen, miten verotuksella rahoitetaan Turun tulevaisuutta. Tiedustelemalla, kommentoimalla budjettia ja kohtaamalla luottamushenkilöitä osallistumiseen ei tarvita ammattipolitikon taitoja. Paikallinen yhteistyö tekee rahoituspäätöksistä läpinäkyvämpiä ja auttaa rakentamaan palvelut, joita asukkaat tarvitsevat.