Turun talousarvio 2025 – SDP:n prioriteetit

Turun talousarvio on kaupungin tärkein vuosittainen päätös, sillä siinä muuttuvat poliittiset tavoitteet palveluiksi, investoinneiksi ja arjen turvallisuudeksi. Vuoden 2025 talousratkaisut vaikuttavat siihen, miten lapset ja nuoret saavat tukea, kuinka nopeasti apua on saatavilla ja millaisena eri kaupunginosien tulevaisuus näyttäytyy. Sosialidemokraattisessa politiikassa talous ei ole itseisarvo, vaan väline oikeudenmukaisen ja toimivan kaupungin rakentamiseen. 261926 Sdp N Ehdotus Turun Liikuntapaikkojen Esteettomyydesta.

SDP Turun lähtökohtana on, että kaupungin taloutta hoidetaan vastuullisesti pitkällä aikavälillä. Tasapaino ei saa syntyä palveluja heikentämällä tai siirtämällä ongelmia myöhemmäksi. Päätöksissä on tarkasteltava vaikutuksia ihmisten elämään, henkilöstön jaksamiseen, alueiden elinvoimaan ja kaupungin kykyyn ehkäistä raskaampien palvelujen tarvetta.

Turussa tarvitaan investointeja, jotka vahvistavat hyvinvointia ja ehkäisevät eriarvoisuutta. Varhaiskasvatus, koulutus, nuorten mielenterveyspalvelut, kohtuuhintainen asuminen, joukkoliikenne ja esteettömät ympäristöt muodostavat kokonaisuuden, jossa yhden osa-alueen heikennys näkyy nopeasti muualla. Kun palvelut toimivat ajoissa ja lähellä, kaupunki säästää myös pitkällä aikavälillä.

Talousarvio 2025 on samalla valinta siitä, millaista Turkua rakennetaan. SDP:n prioriteeteissa korostuvat arjen turvallisuus, yhdenvertaiset mahdollisuudet, kaupunginosien tasapainoinen kehittäminen ja henkilöstön edellytykset tehdä työnsä hyvin. Päätöksenteon pitää olla läpinäkyvää, osallistavaa ja perustua tietoon eri väestöryhmien tarpeista.

Hyvinvointia vahvistava talouspolitiikka

Kaupungin talouden tasapainottamisessa on tärkeää erottaa toisistaan välttämättömät menot, tulevaisuutta rakentavat investoinnit ja toiminnan tehottomuudesta aiheutuvat kustannukset. Kaikkia menoja ei voi arvioida samalla mittarilla. Esimerkiksi koulutukseen, ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön ja varhaiseen tukeen käytetty raha voi vähentää myöhempiä korjaavia kustannuksia sekä vahvistaa ihmisten luottamusta yhteiskuntaan.

SDP:n näkökulmasta talousarviossa on turvattava peruspalvelujen saatavuus eri puolilla Turkua. Palvelujen keskittäminen voi joissakin tilanteissa parantaa laatua, mutta samalla on varmistettava, etteivät pitkät matkat, digipalvelujen puutteet tai heikko joukkoliikenne sulje ihmisiä ulkopuolelle. Ikääntyneet, lapsiperheet, vammaiset ihmiset ja pienituloiset tarvitsevat toimivia lähivaihtoehtoja.

Kaupungin tulee arvioida päätöksiä myös sukupuolten tasa-arvon, lapsivaikutusten ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tällainen arviointi auttaa tunnistamaan, keihin säästöt tai uudet investoinnit tosiasiassa kohdistuvat. Talousarvion avoimuus vahvistuu, kun perustelut esitetään ymmärrettävästi ja kuntalaiset näkevät, mitä tavoitteilla ja määrärahoilla tavoitellaan.

Talouden vastuullisuus merkitsee myös veropohjan ja elinvoiman vahvistamista. Turku tarvitsee työpaikkoja, koulutusmahdollisuuksia, kohtuuhintaista asumista ja sujuvaa liikennettä, jotta ihmiset voivat asua, opiskella ja tehdä työtä kaupungissa. Kestävä kasvu syntyy siitä, että investoinnit palvelevat asukkaita ja vahvistavat kaupungin vetovoimaa pitkälle tulevaisuuteen.

Lapset ja nuoret tarvitsevat vahvan alun

Nuorten hyvinvointi on yksi Turun talousarvion tärkeimmistä painopisteistä. Koulujen, oppilaitosten, nuorisopalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön on toimittava saumattomasti. Apua pitää saada ennen kuin ongelmat kasaantuvat, opinnot keskeytyvät tai nuori jää yksin palvelujen väliin.

Nuorten asunnottomuus kertoo usein siitä, että useampi vaikeus on osunut samaan elämäntilanteeseen. Tarvitaan riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja, matalan kynnyksen neuvontaa, mielenterveyden tukea ja yksilöllistä rinnalla kulkemista. Nuorten asunnottomuuden ohjelma osoittaa, että ratkaisuja voidaan rakentaa tavoitteellisesti yhteistyössä kaupungin, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Talousarviossa on huolehdittava koulutuksen perustehtävästä. Ryhmäkoot, oppimisen tuki, koulukuraattorien ja psykologien saatavuus sekä turvallinen kouluympäristö vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten mahdollisuuksiin. Jokaisella lapsella on oltava oikeus saada apua riippumatta siitä, missä kaupunginosassa hän asuu tai millaiset resurssit hänen perheellään on.

Nuorten osallisuutta on vahvistettava myös päätöksenteossa. Nuorisovaltuuston, oppilaskuntien ja nuorten omien vaikuttamiskanavien näkemyksiä pitää hyödyntää silloin, kun päätetään tiloista, harrastuksista, liikkumisesta ja palvelujen järjestämisestä. Osallisuus ei saa jäädä kuulemistilaisuudeksi, vaan nuorten ehdotusten on näyttävä ratkaisuissa ja niiden perusteluissa.

Esteettömyys kuuluu kaikille

Esteettömyys on perusoikeus ja hyvän kaupunkiympäristön keskeinen ominaisuus. Se koskee liikkumisen lisäksi viestintää, palvelujen ymmärrettävyyttä, verkkosivujen saavutettavuutta ja mahdollisuutta osallistua yhteiseen toimintaan. Kun ympäristö suunnitellaan mahdollisimman monelle sopivaksi, hyötyvät siitä esimerkiksi vammaiset ihmiset, ikääntyneet, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja tilapäisesti loukkaantuneet.

Liikuntapaikkojen pitää olla aidosti kaikkien saavutettavissa. Tämä tarkoittaa esteettömiä kulkureittejä, sopivia pukutiloja, turvallisia katsomoita, selkeää opastusta ja henkilöstön osaamista. SDP:n esteettömät liikuntapaikat -ehdotus nostaa esiin konkreettisen näkökulman: kaupungin liikuntapalveluissa on arvioitava, pääsevätkö kaikki kuntalaiset tosiasiassa harrastamaan, eivätkä vain paperilla.

Esteettömyys kannattaa huomioida jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Korjaaminen jälkikäteen tulee usein kalliimmaksi ja tuottaa heikomman lopputuloksen. Siksi talousarviossa pitää osoittaa riittävät resurssit rakennusten, katujen, puistojen ja joukkoliikenteen esteettömyyden parantamiseen. Myös kunnossapidolla on merkitystä: auraamattomat kulkureitit tai rikkoutuneet opasteet voivat estää palvelun käytön kokonaan.

Saavutettava kaupunki vahvistaa itsenäisyyttä ja osallisuutta. Kun ihminen pääsee kirjastoon, terveysasemalle, liikuntapaikalle tai kulttuuritapahtumaan ilman kohtuuttomia esteitä, hän voi osallistua yhteisön toimintaan omista lähtökohdistaan. Tämä on sekä yhdenvertaisuuskysymys että tapa ehkäistä yksinäisyyttä ja vahvistaa hyvinvointia.

Elinvoimaiset lähiöt ja toimivat palvelut

Turun eri kaupunginosilla on omat vahvuutensa, mutta palvelujen ja investointien jakautumisessa on edelleen eroja. Kaupungin kasvu ei saa tarkoittaa sitä, että kehittäminen keskittyy vain keskusta-alueelle tai uusiin rakennuskohteisiin. Myös lähiöiden koulut, päiväkodit, kirjastot, liikuntapaikat, puistot ja kaupalliset palvelut tarvitsevat pitkäjänteistä huomiota.

Lähiöiden ostoskeskukset voivat toimia kohtaamispaikkoina ja paikallisen elämän keskuksina. Niiden kehittäminen vaatii yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien, kiinteistönomistajien ja kaupungin välillä. Lähiöiden ostoskeskuksille tarvitaan visioita, joissa kaupallisten palvelujen rinnalla huomioidaan yhteisöllisyys, turvallisuus, kulttuuri ja julkisten palvelujen saavutettavuus.

Kaupunginosien elinvoimaa tukevat myös hyvät kulkuyhteydet. Joukkoliikenteen vuorot, pyöräilyn turvallisuus ja esteettömät kävelyreitit vaikuttavat siihen, pääsevätkö ihmiset töihin, kouluun, harrastuksiin ja palveluihin. Liikenneinvestointeja pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa päästöjen vähentäminen, sujuva arki ja eri asuinalueiden tasa-arvo tukevat toisiaan.

Asuntopolitiikka on tärkeä osa lähiöiden kehittämistä. Turussa tarvitaan riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja, perheasuntoja ja ikääntyneille sopivia koteja. Monipuolinen asuntokanta ehkäisee alueiden eriytymistä ja tekee kaupunginosista eläviä eri elämäntilanteissa oleville ihmisille. Samalla uudisrakentamisen on sovittava ympäristöönsä ja vahvistettava olemassa olevaa yhteisöä.

Henkilöstö, demokratia ja kestävä tulevaisuus

Kaupungin palvelut syntyvät henkilöstön työstä. Päiväkotien ammattilaiset, opettajat, nuorisotyöntekijät, kirjastohenkilöstö, liikuntapaikkojen työntekijät, kaupunkisuunnittelijat ja monet muut toteuttavat päätökset käytännössä. Talousarviossa on arvioitava, ovatko henkilöstöresurssit riittävät suhteessa tehtäviin ja kasvavaan palvelutarpeeseen. Jatkuva kiire, epävarmuus ja alimitoitus heikentävät palvelujen laatua sekä lisäävät sairauspoissaoloja.

Hyvä työnantajapolitiikka on osa talouden hoitoa. Perehdytykseen, johtamiseen, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen investoiminen tukee henkilöstön pysyvyyttä. Kaupungin on myös huolehdittava siitä, että määräaikaisuuksia käytetään perustellusti ja että palkkaus sekä urakehitys ovat oikeudenmukaisia. Kun työntekijät voivat vaikuttaa työnsä järjestämiseen, syntyy usein myös tehokkaampia ja toimivampia käytäntöjä.

Kestävä talous edellyttää ilmastotekoja ja luonnon huomioimista kaikessa päätöksenteossa. Energiatehokkaat rakennukset, joukkoliikenne, kävely- ja pyöräily-ympäristöt, lähiluonto ja viheralueet ovat investointeja, jotka vähentävät kustannuksia ja parantavat terveyttä. Ilmastotoimien pitää olla sosiaalisesti reiluja, jotta muutokset eivät kohtuuttomasti rasita pienituloisia tai niitä, joilla on rajalliset mahdollisuudet valita liikkumis- tai asumismuotoaan.

Demokratia tarvitsee toimivia rakenteita myös talouspaineiden keskellä. Kuntalaisilla on oltava mahdollisuus seurata valmistelua, saada tietoa ajoissa ja osallistua omaa aluettaan koskeviin ratkaisuihin. Osallistuva budjetointi, asukasillat, nuorten vaikuttamiskanavat ja järjestöyhteistyö voivat tuoda päätöksentekoon kokemustietoa, jota tilastot eivät yksin tavoita. Avoin valmistelu lisää luottamusta myös silloin, kun kaikkia toiveita ei voida toteuttaa.

Turun talousarvion onnistumista arvioidaan lopulta siinä, näkyvätkö päätökset ihmisten arjessa. Onko apua saatavilla ajoissa, ovatko koulut ja päiväkodit turvallisia, pääseekö liikkumaan esteettömästi ja löytyykö jokaisesta kaupunginosasta mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen? SDP:n prioriteetit yhdistävät taloudellisen vastuun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden: vahva kaupunki pitää huolta ihmisistä ja rakentaa samalla kestävää tulevaisuutta.

Osallistu Turun sosialidemokraattiseen toimintaan ja tuo oma näkemyksesi mukaan kaupungin kehittämiseen. Jäsenenä, vapaaehtoisena, tapahtumakävijänä tai kuntalaisaloitteiden ja keskustelujen kautta voi vaikuttaa siihen, millaisia painotuksia tuleviin talousarvioihin tehdään. Yhteinen työ tekee Turusta oikeudenmukaisemman, turvallisemman ja kaikille saavutettavan kaupungin.