Nuorten asunnottomuus Turussa – toimenpideohjelma

Nuorten asunnottomuus Turussa ei näy aina kadulla nukkuvana nuorena. Se voi tarkoittaa tilapäistä oleskelua kavereiden sohvilla, jatkuvaa muuttoa sukulaisten välillä, asumista epävarmassa tai liian ahtaassa asunnossa tai lähtöä kodista ilman paikkaa, johon palata. Asunnottomuuden riski kasvaa, kun toimeentulo, mielenterveys, päihteet, koulunkäynti, ihmissuhteet ja palvelujen saatavuus kietoutuvat yhteen.

Turussa nuorten elämäntilanteet vaihtelevat kaupunginosittain, mutta turvallinen koti on jokaiselle perusta opiskelulle, työlle, terveydelle ja osallisuudelle. Asumisen kriisiin on puututtava nopeasti ennen kuin tilapäinen ratkaisu muuttuu pitkäaikaiseksi asunnottomuudeksi. Ennaltaehkäisy on inhimillisesti oikein ja myös taloudellisesti järkevää.

Sosialidemokraattinen kaupunkipolitiikka rakentuu ajatukselle, että kenenkään ei pidä jäädä yksin vaikeassa tilanteessa. Nuorten asumisen turvaaminen edellyttää kohtuuhintaisia koteja, toimivia peruspalveluja, helposti tavoitettavaa neuvontaa ja ammattilaisten yhteistyötä. Samalla nuoria on kuunneltava aktiivisesti: palvelut toimivat paremmin, kun ne vastaavat todellisiin tarpeisiin.

Turun on laadittava pitkäjänteinen toimenpideohjelma, jossa vastuut, aikataulut ja seurattavat tavoitteet ovat selkeitä. Ohjelman tulee yhdistää kaupungin asuntopolitiikka, hyvinvointialueen palvelut, oppilaitokset, järjestöt, seurakunnat, vuokranantajat ja nuoret itse. Näin asumisen ongelmiin voidaan vastata ennen kriisiä, kriisin aikana ja silloin, kun nuori rakentaa elämäänsä uudelleen.

Asunnottomuuden juurisyihin on puututtava ajoissa

Nuorten asunnottomuus on usein seurausta useasta samanaikaisesta ongelmasta. Perheen ristiriidat, lastensuojelun jälkihuollon päättyminen, ero parisuhteesta, vuokravelka, työttömyys, mielenterveyden haasteet tai päihteiden käyttö voivat horjuttaa asumista lyhyessä ajassa. Yksittäinen häiriömerkintä tai maksamaton lasku ei saa määrittää nuoren koko tulevaisuutta.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret, joilla ei ole läheisten turvaverkkoa. Myös maahan muuttaneet nuoret, sateenkaarinuoret, neurokirjon nuoret ja vammaiset nuoret voivat kohdata asumisessa syrjintää tai palvelujen katveita. Kodin menettäminen lisää riskiä keskeyttää opinnot, jäädä ilman terveyspalveluja ja ajautua velkakierteeseen.

Turun on tunnistettava asumisen epävarmuus nykyistä paremmin kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä, sosiaalipalveluissa ja terveydenhuollossa. Nuorelta ei pidä odottaa täydellistä hakemusta tai oikeita sanoja ennen avun saamista. Ammattilaisen tehtävä on kysyä asumisesta suoraan ja tarjota konkreettinen seuraava askel.

Ennaltaehkäisy alkaa koulusta ja matalan kynnyksen palveluista

Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisiä paikkoja havaita nuoren elämäntilanteen muutos. Poissaolojen lisääntyminen, väsymys, vetäytyminen tai kouluruokailun väliin jättäminen voivat kertoa kodin ongelmista, taloushuolista tai siitä, ettei nuorella ole pysyvää yöpymispaikkaa. Siksi opiskeluhuollon on oltava riittävästi resursoitu ja aidosti saavutettava.

Turussa on vahvistettava kouluterveydenhuollon, kuraattorien, psykologien ja nuorisotyön yhteistyötä. Ennaltaehkäisevää kouluterveydenhuoltoa koskevassa keskustelussa korostuu tärkeä periaate: apua tarjotaan ajoissa, ennen kuin ongelmat kasaantuvat. Jokaisessa oppilaitoksessa pitää olla selkeä toimintamalli tilanteisiin, joissa nuoren asuminen on epävarmaa.

Matalan kynnyksen palvelupisteen tulee tarjota samasta paikasta asumisneuvontaa, toimeentulotuen ohjausta, mielenterveyden tukea ja apua vuokranhakuun. Nuoren ei pidä joutua kiertämään useita luukkuja tai kertomaan elämäntilannettaan yhä uudelleen. Digitaalinen ajanvaraus voi helpottaa asiointia, mutta sen rinnalla on oltava puhelin- ja lähivastaanottoja niille, joille sähköiset palvelut eivät sovi.

Kohtuuhintaisia koteja ja joustavia asumisratkaisuja

Nuorten asumisen turvaaminen vaatii riittävän määrän kohtuuhintaisia pieniä asuntoja. Turun kaupungin, kaupungin vuokrataloyhtiöiden ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden on asetettava nuorille suunnatut asunnot selkeäksi tavoitteeksi. Asuntoja tarvitaan keskustan lisäksi eri kaupunginosissa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä.

Asuntoa haettaessa maksuhäiriömerkintä tai aiempi vuokravelka ei saa johtaa automaattiseen torjuntaan. Nuorelle voidaan tarjota määräaikaista takuuvuokraa, maksusuunnitelmaa, asumisohjausta tai vuokranantajan kanssa sovittua tukimallia. Näin ehkäistään tilanne, jossa pieni talousongelma sulkee kaikki ovet.

Tarvitaan myös erilaisia asumisen muotoja. Ensiasunto, soluasunto, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja kriisimajoitus palvelevat erilaisia elämäntilanteita. Asumisratkaisun on oltava riittävän pysyvä, jotta nuori voi keskittyä opintoihin, työhön ja kuntoutumiseen. Tilapäinen majoitus on tärkeä turva, mutta sen tulee johtaa suunnitelmallisesti omaan kotiin.

Yksi toimiva palveluketju kriisin keskellä

Kun nuori menettää asuntonsa, ensimmäiset päivät ovat ratkaisevia. Turussa on oltava ympärivuorokautisesti tiedossa oleva paikka, josta saa tietoa hätämajoituksesta, toimeentulosta, terveyspalveluista ja seuraavasta asumisratkaisusta. Neuvonnan on toimittava myös iltaisin ja viikonloppuisin, sillä asumisen kriisi ei noudata virastoaikoja.

Jokaiselle asunnottomalle tai asunnottomuuden uhan alla olevalle nuorelle tulee nimetä vastuuhenkilö. Hänen tehtävänään on varmistaa, ettei nuori putoa palvelujen väliin, hakemukset etenevät ja sovitut tapaamiset toteutuvat. Palvelukokonaisuuteen on yhdistettävä velkaneuvonta, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalinen kuntoutus sekä opintoihin ja työhön liittyvä tuki.

Nuoren omaa päätösvaltaa on kunnioitettava. Tuki ei saa perustua moralisoivaan puheeseen tai kohtuuttomiin ehtoihin, vaan luottamuksen rakentamiseen. Asunnon saaminen on perusta, jonka jälkeen muita haasteita voidaan ratkaista tehokkaammin. Housing first -ajattelun mukaisesti koti ei ole palkinto palveluihin sitoutumisesta, vaan lähtökohta vakaalle arjelle.

Turvalliset lähiöt vahvistavat asumisen pysyvyyttä

Asuminen ei ole vain seinät ja vuokrasopimus. Turvallinen ympäristö, toimivat liikenneyhteydet, lähikaupat, harrastusmahdollisuudet ja yhteisölliset tilat tukevat nuoren kiinnittymistä omaan kotiin. Jos asuinalueella ei ole palveluja tai mahdollisuuksia tavata muita, yksinäisyys voi syventyä ja arjen hallinta vaikeutua.

Lähiöiden kehittämisessä on huomioitava nuorten tarpeet. Lähiöiden ostoskeskusten uusi elämä tarjoaa näkökulman siihen, miten arjen palvelut, kohtaamispaikat ja elävä kaupunkitila voivat vahvistaa alueiden vetovoimaa. Nuorille tarvitaan maksuttomia tiloja, joissa voi opiskella, saada ohjausta ja viettää aikaa turvallisesti ilman kulutuspakkoa.

Kaupunkisuunnittelussa on kuultava nuoria erityisesti silloin, kun rakennetaan uusia asuntoalueita tai uudistetaan olemassa olevia keskuksia. Asukkaiden osallistuminen lisää luottamusta ja auttaa tunnistamaan arjen ongelmia, joita suunnittelupöydällä ei aina nähdä. Hyvä naapurusto ehkäisee syrjäytymistä ja tekee avun pyytämisestä helpompaa.

Toimenpideohjelma tarvitsee tavoitteet ja vastuut

Turun toimenpideohjelman pitää sisältää konkreettiset tavoitteet, nimetyt vastuutahot ja vuosittainen seuranta. Ohjelmassa on arvioitava sekä asunnottomien nuorten määrää että asumisen epävarmuutta, joka ei aina näy tilastoissa. Seurannassa voidaan hyödyntää kaupungin, hyvinvointialueen, järjestöjen ja nuorten kokemustietoa.

Päätöksenteossa on tarkasteltava vaikutuksia erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Budjettivalmistelussa ennaltaehkäisevät palvelut, kohtuuhintainen asuntotuotanto ja asumisneuvonta on nähtävä investointeina. Kun nuori saa kodin ja tarvitsemansa tuen ajoissa, vähenevät myöhemmät kustannukset raskaista palveluista ja kriiseistä.

Ensimmäiset toimet voidaan käynnistää nopeasti:

• perustetaan nuorten asumisen koordinaatioryhmä
• avataan matalan kynnyksen asumisneuvonta
• lisätään kohtuuhintaisten pienasuntojen tarjontaa
• nimetään vastuuhenkilö asumisen kriisissä olevalle nuorelle

Seuraavassa vaiheessa ohjelmaa vahvistetaan pitkäjänteisillä rakenteilla:

• vakinaistetaan moniammatillinen palveluketju
• otetaan nuoret mukaan päätösten arviointiin
• laajennetaan asumisohjausta oppilaitoksiin ja nuorisotiloihin
• julkaistaan vuosittainen raportti tavoitteiden toteutumisesta

Tavoitteiden toteutumista on arvioitava avoimesti kaupunginvaltuustossa ja yhdessä nuorten kanssa. Mittareita voivat olla esimerkiksi asunnottomuuden uusiutumisen väheneminen, nuorten saama palveluohjaus, kohtuuhintaisten asuntojen määrä, koulutuksen jatkuminen ja kokemus turvallisuudesta. Pelkät määrälliset luvut eivät riitä, sillä palvelun laatu ja nuoren kokemus ratkaisevat, syntyykö tuesta todellinen muutos.

Nuorten asumisen turvaaminen on yhteinen tehtävä, jossa kaupungin päätöksillä on suuri merkitys. SDP Turku edistää politiikkaa, jossa jokaisella nuorella on mahdollisuus kotiin, koulutukseen, terveyteen ja osallistumiseen. Jäseneksi liittyminen, toimintaan osallistuminen ja nuorten arjen kokemusten tuominen päätöksentekoon ovat konkreettisia tapoja rakentaa oikeudenmukaisempaa Turkua.

Turku tarvitsee toimenpideohjelman, joka tekee asumisen turvasta käytännön työn tavoitteen. Kun kaupunki, palvelut ja yhteisöt toimivat yhdessä, yksikään nuori ei joudu selviytymään asunnottomuudesta yksin. Tutustu paikalliseen toimintaan ja tule mukaan vahvistamaan politiikkaa, jossa koti kuuluu kaikille.