Kansainvälistyvä Turku tarvitsee reilut ja toimivat palvelut

Turku on aina ollut yhteyksien, liikkumisen ja monien kulttuurien kaupunki. Kansainvälisyys näkyy satamassa, korkeakouluissa, työpaikoilla, päiväkodeissa, kaupunginosissa ja yritysten arjessa. Uudet asukkaat tuovat mukanaan osaamista, kieliä, yrittäjyyttä ja erilaisia tapoja osallistua yhteiseen kaupunkielämään. Samalla kaupungin on huolehdittava siitä, että jokainen löytää paikkansa ja saa tarvitsemansa tuen.

Sosialidemokraattinen näkemys maahanmuutosta perustuu ihmisarvoon, yhdenvertaisuuteen ja vastuunkantoon. Turku tarvitsee toimivaa kotoutumista, laadukkaita peruspalveluja ja turvallisia arjen rakenteita. Näitä ei rakenneta vastakkainasettelulla, vaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä kaupungin, valtion, järjestöjen, oppilaitosten, työnantajien ja asukkaiden kesken.

Kansainvälistyvässä kaupungissa palvelujen on oltava saavutettavia riippumatta ihmisen äidinkielestä, taustasta, iästä tai elämäntilanteesta. Tämä tarkoittaa selkeää viestintää, tulkkausta tarvittaessa, matalan kynnyksen neuvontaa ja henkilöstöä, jolla on valmiudet kohdata erilaisia asiakkaita. Palvelujen yhdenvertaisuus ei merkitse erillisiä etuja, vaan sitä, että jokainen saa tosiasiallisen mahdollisuuden käyttää yhteisiä palveluja.

SDP Turun linjauksissa korostuvat oikeudenmukaisuus, osallisuus, yhteisöllisyys ja jokapäiväinen turvallisuus. Paikallisen politiikan tehtävä on yhdistää nämä tavoitteet konkreettisiksi ratkaisuiksi: toimivaksi kouluksi, riittäviksi sosiaali- ja terveyspalveluiksi, kohtuuhintaiseksi asumiseksi, turvallisiksi lähiöiksi ja avoimeksi päätöksenteoksi. SDP Turun toimintaan voi tutustua verkkosivuilla, joilla kerrotaan paikallisesta vaikuttamisesta ja osallistumisen mahdollisuuksista.

Kotoutuminen alkaa arjen kohtaamisista

Kotoutuminen on paljon enemmän kuin suomen tai ruotsin kielen oppimista. Se on mahdollisuutta rakentaa omaa elämää, löytää yhteisöjä, saada tietoa palveluista ja tulla kohdatuksi yhdenvertaisena kuntalaisena. Onnistunut kotoutuminen hyödyttää koko Turkua, sillä nopeasti mukaan pääsevä ihminen voi opiskella, työllistyä, osallistua ja käyttää omaa osaamistaan yhteiseksi hyväksi.

Kaupungin vastuulla on varmistaa, että neuvonta toimii eri elämäntilanteissa. Uusi asukas voi tarvita tietoa päivähoidosta, koulusta, terveyspalveluista, asumisesta, työnhausta tai vapaa-ajan toiminnasta. Tiedon on löydyttävä helposti useilla kielillä ja eri kanavissa. Digitaaliset palvelut ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalla tarvitaan kasvokkaista ohjausta, puhelinpalveluja ja paikkoja, joihin voi tulla ilman ajanvarausta.

Kielikoulutuksen ja työllisyyspalvelujen on oltava yhteydessä toisiinsa. Pelkkä kurssille ohjaaminen ei riitä, jos opittu kieli ei johda harjoitteluun, koulutukseen tai työelämän kontakteihin. Turun tulee tehdä tiiviimpää yhteistyötä työnantajien ja oppilaitosten kanssa, jotta maahan muuttaneiden osaaminen tunnistetaan ja pätevyyksien täydentämiseen löytyy selkeitä polkuja. Työelämässä tarvitaan myös vastuullista perehdytystä ja syrjimätöntä rekrytointia.

Kotoutumisen palvelut eivät saa jäädä vain uusien tulijoiden asiaksi. Yhteiset kohtaamispaikat, harrastukset, kirjastot, nuorisotilat ja järjestötoiminta vahvistavat luottamusta koko kaupungissa. Kun ihmiset tapaavat toisensa tavallisessa arjessa, ennakkoluulot vähenevät ja paikallinen yhteisöllisyys vahvistuu.

Koulutus antaa suunnan nuorille

Kansainvälistyvä Turku tarvitsee koulutuspolun, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus onnistua. Varhaiskasvatuksessa on luotava turvallinen ympäristö, jossa lapsen kieli- ja kulttuuritausta huomioidaan osana arkea. Samalla kaikkien lasten tulee saada riittävästi tukea suomen tai ruotsin kielen oppimiseen. Kielellinen tuki on parhaimmillaan varhaista, yksilöllistä ja sidottu lapsen tavalliseen päivään.

Perusopetuksen resurssit ratkaisevat paljon. Opetusryhmien koko, koulunkäynninohjaajien määrä, oppilashuolto ja erityisopetus vaikuttavat siihen, pystyykö koulu ehkäisemään syrjäytymistä ja tukemaan erilaisia oppijoita. Maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä ei pidä siirtää opettajien yksin kannettaviksi, vaan kouluille on annettava riittävä henkilöstö ja toimivat yhteistyörakenteet perheiden kanssa.

Nuorten hyvinvointi on myös osallisuutta. Nuorisovaltuuston, oppilaskuntien, harrastusryhmien ja nuorisotilojen kautta nuoret voivat vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Osallistumisen pitää ulottua myös niihin nuoriin, jotka eivät ennestään tunne päätöksenteon tapoja tai joiden koti ei tarjoa yhteyksiä vaikuttamiseen. Koulut, kirjastot ja nuorisopalvelut voivat tarjota turvallisia paikkoja keskustelulle ja yhteiselle toiminnalle.

Toisen asteen koulutuksessa on huolehdittava siitä, ettei tausta ennusta tulevaisuutta. Ohjausta on saatava ajoissa, ja opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen on oltava saavutettavia. Turun korkeakoulut ovat merkittävä kansainvälinen voimavara, mutta opiskelijoiden kiinnittymistä kaupunkiin voidaan vahvistaa harjoittelupaikoilla, työelämäyhteistyöllä ja yhteisillä tapahtumilla. Tavoitteena on, että osaaminen jää hyödyttämään Turkua myös opintojen jälkeen.

Palvelut kuuluvat kaikille asukkaille

Sosiaalidemokraattinen palvelupolitiikka lähtee siitä, että julkiset palvelut ovat yhteinen turva. Maahanmuuttajataustainen asukas käyttää samoja terveysasemia, kirjastoja, liikuntapaikkoja, päiväkoteja ja joukkoliikenteen palveluja kuin muutkin. Erityistä tukea tarvitaan silloin, kun kielimuuri, epäselvä elämäntilanne tai aiemmat kokemukset viranomaisista vaikeuttavat asiointia.

Selkeä palveluohjaus vähentää kustannuksia ja ehkäisee ongelmien kasautumista. Jos ihminen ei tiedä, mistä saa apua, pieni asia voi muuttua nopeasti suureksi. Kaupungin palvelupisteissä on oltava osaamista ohjata asiakas oikeaan paikkaan ensimmäisellä yhteydenotolla. Tulkkauspalveluja ei pidä nähdä ylimääräisenä kuluna, vaan keinona varmistaa hoidon, neuvonnan ja päätöksenteon laatu.

Asumispolitiikka on keskeinen osa kotoutumista ja kaupungin eheyttä. Kohtuuhintaisten asuntojen puute, asuinalueiden eriytyminen ja epävarmat vuokrasuhteet vaikeuttavat kaikkien pienituloisten elämää. Turun on rakennettava monipuolista asuntokantaa eri kaupunginosiin ja huolehdittava siitä, että lähiöissä on palveluja, viheralueita, toimiva joukkoliikenne ja mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen.

Turvallisuus syntyy arjen luottamuksesta. Poliisin ja muiden viranomaisten työn lisäksi turvallisia kaupunginosia rakentavat valaistus, kunnossa olevat kulkureitit, nuorisotyö, päihdepalvelut ja mahdollisuus saada apua ajoissa. Rasismi ja syrjintä on tunnistettava ja niihin on puututtava järjestelmällisesti. Jokaisella on oikeus liikkua, opiskella, työskennellä ja osallistua ilman pelkoa häirinnästä.

Työelämä ja elinvoima hyötyvät moninaisuudesta

Turun elinvoima perustuu osaamiseen, palveluihin, teollisuuteen, meriklusteriin, korkeakouluihin ja kasvaviin yrityksiin. Kansainväliset työntekijät vahvistavat tätä kokonaisuutta, mutta työperäinen maahanmuutto ei saa tarkoittaa työntekijöiden heikompaa asemaa. Samat työehdot, työturvallisuusvaatimukset ja oikeudet kuuluvat kaikille työntekijöille.

Kaupungin tulee toimia esimerkkinä vastuullisena työnantajana ja hankintojen toteuttajana. Julkisissa kilpailutuksissa on voitava edellyttää työehtojen noudattamista, perehdytystä ja valvontaa. Harmaa talous, palkkojen polkeminen ja hyväksikäyttö vahingoittavat sekä työntekijöitä että reilusti toimivia yrityksiä. Ammattiliittojen ja neuvontapalvelujen yhteydet on tehtävä näkyviksi myös uusille Suomessa asuville.

Työnantajat tarvitsevat käytännön tukea kansainväliseen rekrytointiin. Kielitaidon kehittäminen työpaikalla, ulkomaisten tutkintojen tunnistaminen ja puolisoiden työllistymisen huomioiminen helpottavat asettautumista. Kaupunki voi koota työnantajia, oppilaitoksia ja työllisyyspalveluja yhteen sekä välittää tietoa siitä, miten monikielinen työyhteisö rakennetaan toimivaksi.

Elinvoima ei kuitenkaan saa perustua vain työvoiman saatavuuteen. Ihmiset tarvitsevat kodin, koulun lapsilleen, terveyspalvelut, harrastusmahdollisuudet ja tunteen siitä, että he kuuluvat kaupunkiin. Kun palvelut ovat kunnossa, Turku on vetovoimainen paikka asua myös pitkällä aikavälillä. Tämä hyödyttää yrityksiä, mutta ennen kaikkea se vahvistaa kaupunkilaisten hyvää arkea.

Demokratia kuuluu jokaiselle kaupunginosalle

Kansainvälistyvä Turku tarvitsee päätöksentekoa, jossa asukkaiden erilaiset kokemukset pääsevät esiin. Osallistuminen ei saa riippua siitä, tunteeko ihminen puolueiden toimintatapoja, osaako hän käyttää hallinnon kieltä tai onko hän asunut kaupungissa vuosikymmeniä. Demokraattinen kaupunki tekee vaikuttamisesta ymmärrettävää ja vie päätöksenteon lähelle ihmisten arkea.

Osallistumisen kanavia on kehitettävä monipuolisesti. Asukastilaisuudet, verkkokyselyt, keskustelut kouluissa ja kirjastoissa sekä kaupunginosien omat verkostot tavoittavat erilaisia ihmisiä. Tapahtumissa tarvitaan tarvittaessa tulkkausta ja selkokielistä materiaalia. Olennaista on myös kertoa osallistujille, miten heidän näkemyksensä vaikuttivat lopputulokseen.

Vaikuttamisen paikkoja arjessa

• kaupunginosien asukasillat ja yhteiset suunnittelutilaisuudet
• nuorisovaltuuston ja oppilaskuntien vaikuttamistyö
• järjestöjen, seurojen ja seurakuntien yhteistyö
• kaupungin palautekanavat ja sähköiset kuulemiset

Osallistuva budjetointi on konkreettinen tapa antaa asukkaille vaikutusvaltaa yhteisten varojen käyttöön. Sen avulla voidaan rahoittaa esimerkiksi leikkipaikkojen parannuksia, yhteisötilaisuuksia, liikuntamahdollisuuksia tai nuorille suunnattua toimintaa. Turun demokraattista kehittämistä ja osallistuvan budjetoinnin linjausta koskevassa työssä on tärkeää huolehtia siitä, että myös vähän osallistuneet ryhmät saavat äänensä kuuluviin.

Reilun osallistumisen periaatteet

• tieto päätöksistä helposti ymmärrettävässä muodossa
• mahdollisuus osallistua eri kielillä ja eri kanavissa
• lasten, nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien kuuleminen
• palaute siitä, miten asukkaiden ehdotukset etenivät

Kaupunginvaltuuston ja lautakuntien päätösten rinnalla tarvitaan avointa vuoropuhelua puolueiden, järjestöjen ja asukkaiden kesken. SDP:n paikallinen työ perustuu ajatukseen, että politiikkaa tehdään ihmisten kanssa, ei heidän yläpuolellaan. Kun eri taustoista tulevat turkulaiset osallistuvat yhteiseen päätöksentekoon, myös luottamus kaupunkiin vahvistuu.

Turun tulevaisuus rakennetaan reiluilla palveluilla, yhdenvertaisilla mahdollisuuksilla ja turvallisilla yhteisöillä. Jokainen voi edistää tätä suuntaa liittymällä paikalliseen toimintaan, osallistumalla oman kaupunginosansa keskusteluun tai tuomalla päätöksentekoon kokemuksiaan. SDP Turku kutsuu mukaan kaikki, jotka haluavat tehdä kansainvälistyvästä kaupungista oikeudenmukaisen, osallistavan ja hyvän paikan elää.