Turun torin ja kauppahallin kehittämissuunnitelma

Turun tori on avointa kaupunkitilaa, jossa torikauppiaat, tapahtumat, liikenne ja arjen kohtaamiset kohtaavat. Kauppahalli jatkaa tarinaa suojellulla historiallisella rakennuksellaan, myynnillä ja päivittäisellä ruokahuollolla. Yhdessä ne muodostavat Turun keskustan tunnetuimman kohtaamispaikan. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on säilyttää paikkojen omaperäisyys samalla kun niitä uudistetaan nykyisten kaupunkilaisten tarpeita varten.

SDP Turun näkökulma perustuu siihen, että keskusta kuuluu kaikille. Uudistuksen on parannettava lasten, nuorten, vanhusten, liikuntarajoitteisten ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asukkaiden mahdollisuuksia käyttää tilaa. Samalla kauppaa harjoittavien ja vuokraajien toimintaedellytykset on turvattava. Suunnittelun lähtökohtana ovat yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja turvallinen arki. Tarkoitus on tehdä alueesta kestävä palvelukokonaisuus, joka palvelee arkielämää, kulttuuria ja matkailua.

Yhteinen tarkoitus historialle ja arjelle

Torin ja kauppahallin rooleja ei pidä liittää loputtomiin toisiinsa, vaan niiden erityisluonteet on pidettävä näkyvissä. Tori soveltuu laajoihin tapahtumiin, leikkaukseen, oleskeluun ja vuorovaikutukseen. Kauppahalli tarjoaa sään suojassa olevia tiloja, ruokakauppaa ja pienempää ohjelmaa. Monipuolisuus syntyy, kun molemmat tilat palvelevat eri vuorokauden ja eri tarpeita omaavia kävijöitä.

Kauppahallin rakennushistoria on osa Turun identiteettiä, ja siksi sen uudistamisessa korostuu rakennuksen kunto, arkkitehtuuri sekä käsityöläisten osaaminen. Suojelun rajoja kunnioittaen rakennukseen voidaan etsiä uusia käyttötapoja kaupalle, yhteisötoiminnalle, kulttuurille ja ravintoloille. Työ kannattaa aloittaa rakennusinventoinnista, joka yhdistää teknisen selvityksen, käyttäjien tarpeet ja ympäristöön sopivuuden.

Yksittäinen hankkeen vaihe ei saa määrätä koko alueen tulevaisuutta. Kauppahallin toimintaa voidaan ensin kokeilla kevyillä muutoksilla, kuten uusilla yhteisillä työtiloilla, selkeämällä opasteella ja osallistavalla tapahtumaohjelmalla. Onnistuneet kokeilut voidaan myöhemmin vakiintuttaa laajempiin investointeihin. Näin välttyy tilanteelta, jossa kaikki muutokset tehdään kerralla ilman riittävää palautetta asukkailta, yrittäjiltä ja käyttäjiltä.

Julkinen tila palvelee kaikkia

Torin kehittämisessä paino on oleskelussa, liikenteessä ja arjen sujuvuudessa. Penkkejä, varjoisia paikkoja, hygieniatiloja, juomavettä ja selkeitä kulkureittejä tarvitaan vuoden ympäri. Lasten perheille, vanhemmille liikkujille sekä pyöräilijöille ja kulkuneuvoille tarjoutuvat ratkaisut hyödyttävät koko keskustaa. Kaupunkitilan on hyvä suunnitella niin, että kukin voi viettää siellä aikaa omalla tavallaan.

Saavutettavuus ulottuu myös ääni-, valo- ja neuroerityisyyteen. Kova melu, sokkeloinen valaistus ja liian täynnä olevat tilat voivat sulkea pois osan ihmisistä. Rauhallisia oleskelupaikkoja, hyvää akustiikkaa ja ennakoitavaa toimintaa tarvitaan erityisesti lapsiperheille, vanhuksille sekä autisminkirjon henkilöille. Tällainen tila voi toimia myös nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen, kun yhteisöllisten palvelujen pilotointi liitetään torin arjen toimintaan.

Turvallisuus syntyy hyvästä valaistuksesta, selkeistä kulkureiteistä, näkyvissä olevista avustuspisteistä ja häiriötilanteisiin varautuneesta henkilökunnasta. Palvelut eivät kuitenkaan saa perustua pelkän kameravalvonnan tai jatkuvan valvonnan varalle. Tehtävänä on luoda tila, jossa ihmiset uskaltavat viettää aikaa, lapset liikkuvat vanhempiensa kanssa ja kauppiaat sekä tapahtumajärjestäjät tietävät etukäteen toimintansa säännöt.

Kauppa, yrittäjyys ja lähiöt

Uudistuksen on turvattava kauppahallin nykyisten toimijoiden jatkuva läsnäolo ja kaupankäynnin monipuolisuus. Pelkkien kahviloiden tai matkailutuotteiden rajoittuva valikoima ei vastaisi alueen arjen tarpeita. Päivittäistä ruokakauppaa, paikallisia tuottajia, erikokoisten yrittäjien myyntiä ja kohtuuhintaisia vuokraustariffeja on pidettävä näkyvissä. Uusille toimijoille voidaan tarjota lyhyempia kokeilujaksoja, jotta kauppahallin palvelut säilyvät elävänä eivätkä muutu yksittäisen konseptin näyttötilaksi.

Keskeinen kaupungin kehittämiskysymys on kaupunkitilan yhdistäminen lähiöiden palveluihin. Torin ja kauppahallin valikoimaa voidaan täydentää viittauksilla lähialueiden toimijoihin, mutta yhteyden on toimittava molemmille suunnille. Tähän kuuluu myös lähiöiden elämänvision toteuttaminen: torista voidaan tehdä yksi osa laajempaa, asumiseen, palveluihin ja paikalliseen yrittäjyyteen perustuvaa keskustaverkkoa.

Yhteiset keittoluukut, varastot, jätehuolto ja logistiikka voivat helpottaa pienyritysten toimintaa ja vähentää turhaa kuljetusta. Kauppahallin vuokrausmallin on oltava ennustettava, ja muutoksista on kerrottava hyvissä ajoin. Turun paikallisten tuottajien mahdollisuutta myydä tuotteitaan tarvitaan yhä laajemmin. Samalla keskustaan tulo ei saa perustua yksittäisiin kausitapahtumiin, vaan kauppaan ja palveluihin, jotka toimivat myös arki-iltaisin.

Kulttuuri tuo keskustaan elämää

Ohjelmisto on tärkeä osa torin ja kauppahallin elämää. Paikallisten taiteilijoiden, kulttuuriyhdistysten, koulujen, ammattikorkeakoulujen ja kaupungin asukasryhmien esiintymiselle tarvitaan tilaa, tekniikkaa ja kohtuullisia maksuja. Monikielinen ja eri ikäryhmiä yhdistävä ohjelma rikastaa keskustaa. Kauppahalliin voidaan rakentaa pysyvä tapahtumakanta, jossa pieniä esiintymisiä ja kohtaamisia järjestetään säännöllisesti.

Tapahtumakalenterin suunnittelussa on huomioitava asukkaiden arki. Kalenteri tarvitsee selkeät, yhteiset käytännöt melusta, roskista, sähköstä ja alueen sulkemisesta. Tapahtumien aikana on hyvä säilyttää turvallinen ja esteetön reitti liikkujille sekä turvata kaupankäynnin jatkuvuus. Rajoitukset eivät saa kuitenkin kieltää kaupunkilaisten omaa kulttuurista toimintaa. Asukkaita kannattaa osallistaa ohjelman suunnitteluun ennen kuin tapahtumakokonaisuudet lukitaan kaupunkitilaan.

Torin historiallinen ympäristö ja kauppahallin rakennus tarjoavat myös matkailullista arvoa, mutta vierailun ei tarvitse eteneminen juhlavuuteen. Selkeä opaste, kauppahallin historiaa esittelevä näyttely ja paikallisten tuotteiden tarina voivat tehdä alueesta aidosti kiinnostavan kohteen. Samalla matkailun tuotot ja palvelut on ohjattava niin, että ne tukevat paikallista yrittäjyyttä ja kaupunkilaisten arkea myös sesongin ulkopuolella.

Kestävä kehittäminen käytännön toimenpiteinä

Ilmastotyön on näkyttävä konkreettisina rakenteina, energiaratkaisuina ja arjen toimintatapoina. Kauppahallin energiankulutusta, lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta koskevat toimet tarvitsevat yhteisen suunnitelman, joka ottaa huomioon rakennuksen suojelun. SDP Turun hiilineutraalin Turun ohjelmaa tukee keskustan muuttamista kohti pienempiä päästöjä, mutta myös sopeutumista kuumuuteen, rankkasateisiin ja ympäristön muutoksiin.

Kiertotalous näkyy torin ruokahuollossa, kauppahallin jätehuollossa ja vuokraajien yhteistyössä. Hävikkiruoa, lajittelun helppous, uudelleenkäyttö ja paikallinen tuotanto vähentävät ympäristökuormaa. Uusien toimintamallien on kuitenkin sopivat torikauppiaiden ja pienyritysten arkeen. Ratkaisut, jotka toimivat vain suurella yrittäjällä tai vaativat yhtä kauppaa, eivät tuota kauppahalliin tarvittavaa monipuolisuutta.

• Laatia torin ja kauppahallin yhteinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään konkreettiset tavoitteet energian, päästöjen, jätteen, saavutettavuuden ja palvelujen parantamiseksi.
• Teettää rakennuksen kunto- ja suojeluselvitys ennen suuria korjauksia, jotta korjaustarpeet, säilytettävät rakennuspiirteet ja uudet käyttötavat voidaan sovittaa yhteen.
• Parantaa kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen yhteyksiä sekä järjestää huolto- ja toimitusliikenne niin, ettei se heikennä turvallisuutta tai kaupunkitilan viihtyisyyttä.
• Turvata kauppiaille kohtuulliset ja ennustettavat vuokravuokrasuhteet sekä tarjota tukea ympäristöystävällisiin hankintoihin, ruokahävikkiin ja kiertotalouspalveluihin.
• Lisätä torille varjoa, istumapaikkoja, puita ja turallisia pyöräilysuuntia sekä huolehtia hulevesien ja rankkasateiden hallinnasta jo suunnitteluvaiheessa.
• Pilotoida muutoksia vaiheittain ja julkistaa seurattavat mittarit, jotta vaikutukset kaupunkilaisten viihtyvyyteen, yritystoimintaan, liikenteeseen ja ilmastoon käyvät näkyviksi.

Ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa kokeiluna, jossa arvioidaan muutosten hyötyjä ja haittoja ennen pysyviä ratkaisuja. Saavutetut tulokset, yrittäjien palaute ja asukkaiden kokemukset ohjaavat seuraavaa suunnittelukierrosta. Näin suunnitelma pysyy luettavana ja yhteisölle avoimena.

Yhteistyö vie suunnitelman eteenpäin

Torin ja kauppahallin tulevaisuus ratkeaa monenlaisella yhteistyöllä. Kaupunki vastaa suunnittelusta, rakentamisesta ja yleisestä ohjauksesta, mutta arjen tieto kertyy kauppiajilta, palvelutyöntekijöiltä, asukkailta ja yhdistyksiltä. Koulut ja oppilaitokset voivat tuoda näkemyksiä nuorten tarpeista, liikuntarajoitteet ja vanhustyö välittää kokemuksia eri käyttäjäryhmistä. Yrittäjäyhteisöt puolestaan tarvitsevat selvät päätökset ja riittävän toimintaympäristön.

SDP Turku kutsuu torikauppiaat, vuokraajat, asukkaat, yhdistykset, koulut ja yritykset mukaan keskustelemaan suunnitelmasta ja kokeilemaan ratkaisuja yhdessä. Palautetta voi antaa SDP Turun tapahtumissa, kaupungin osallistumiskanavien kautta tai luottamushenkilöille. Tuo kokemuksesi mukaan ja pyydä, että torista ja kauppahallista tehdään yhteinen kaupunkihanke, jossa kaikkien ääni kuuluu.