Turun hankintapolitiikka sosiaalisesti kestäväksi

Turku käyttää vuosittain satoja miljoonia euroja julkisiin hankintoihin. Kun kaupunki ostaa palveluja, rakentaa kouluja tai tilaa ruokaa päiväkoteihin ja kouluihin, syntyy samalla vaikutusvaltaa työmarkkinoihin, alueiden elinvoimaan ja ihmisten arkeen. SDP Turun näkemyksen mukaan hankintojen on palveltava muutakin kuin hinta–laatusuhdetta, sillä niiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, työllisyyttä ja reilua kohtelua koko alihankintaketjussa.

Hankintapolitiikka on yksi kaupungin tehokkaimmista politiikan välineistä. Sillä voidaan vahvistaa työehtojen noudattamista, avata työmahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville sekä kannustaa yrityksiä kehittämään vastuullisia toimintatapoja. Kun sosiaaliset näkökulmat nostetaan hankintaprosessin ytimeen, hankinnat muuttuvat passiivisesta kuluerästä aktiiviseksi keinoksi rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

Miksi hankinnoilla on väliä

Julkiset hankinnat muodostavat noin kolmanneksen kuntien menoista, ja Turku on yksi Suomen suurimmista hankkijoista. Pelkät säästö- ja tehokkuustavoitteet eivät riitä, jos samalla heikennetään työntekijöiden asemaa tai väistytään syrjivistä käytännöistä. Sosiaalinen vastuullisuus onkin noussut keskeiseksi osaksi modernia hankintaosaamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankintapäätöksiä ei tehdä pelkän tarjoushinnan perusteella. Kaupungin on voitava asettaa ehtoja esimerkiksi palkkatasa-arvolle, työoloille, koulutukselle ja työllistämisvelvoitteille. Samalla on huolehdittava siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan tarjouskilpailuihin ilman kohtuuttomia kynnyksiä.

Hankintojen yhteys kaupunkilaisten arkeen on suora. Kun kaupunki tilaa siivouspalveluja kouluihin, rakennusurakoita julkisiin rakennuksiin tai hoivapalveluja vanhuksille, päätökset heijastuvat tuhansien työntekijöiden toimeentuloon. Siksi hankintapäätösten ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusvaikutukset on otettava vakavasti.

Sosiaaliset kriteerit käytäntöön

Sosiaalisilla kriteereillä tarkoitetaan hankintoihin liitettäviä ehtoja, joilla varmistetaan eettinen ja oikeudenmukainen toiminta. Näitä voivat olla esimerkiksi vaatimus noudattaa alan työehtosopimuksia, palkka-avoimuus, koulutus- ja työllistämisvelvoitteet sekä syrjimättömyyden periaatteet. Turun on aika siirtyä puheista tekoihin ja sitoa nämä kriteerit osaksi jokapäiväistä hankintapäätöksentekoa.

Kriteerit on mitoitettava oikein, jotta ne eivät muodostu kohtuuttomaksi esteeksi pienille toimijoille. Siksi hankinnoissa on käytettävä riskiperusteista arviointia, jossa korkean riskin toimialoilla, kuten rakennus-, siivous- ja hoiva-aloilla, vaatimuksia voidaan kiristää asteittain, kun taas matalamman riskin hankinnoissa voidaan tyytyä kevyempiin mekanismeihin. Tärkeintä on, että säännöt ovat läpinäkyviä ja ennakoitavia.

Yksi keskeinen työkalu on hankintojen ennakkoarviointi, jossa selvitetään etukäteen hankinnan vaikutukset työllisyyteen, yhdenvertaisuuteen ja palvelujen laatuun. Turun tulee kehittää tähän selkeä ohjeistus ja varmistaa, että arviointi tehdään aina riittävän laajoissa hankinnoissa. Kun tähän yhdistetään yhdenvertaisuussuunnitelma Turun kaupungille, saadaan kokonaisvaltainen kehys, joka sitoo eri politiikan alat yhteen.

Hankintojen seuranta on yhtä tärkeää kuin niiden suunnittelu. Kaupungin on kerättävä järjestelmällisesti tietoa siitä, miten sovitut kriteerit ovat toteutuneet käytännössä, ja raportoitava tuloksista avoimesti. Ilman uskottavaa seurantaa sosiaaliset kriteerit jäävät helposti pelkäksi paperinmakuiseksi koristeeksi.

Työllisyys, osallisuus ja ihmisarvo

Hankinnoilla voidaan vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Kun kaupunki sitoutuu työllistämään pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja maahanmuuttajia hankintojen kautta, avautuu väyliä pysyvään työhön. Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä vaan järkevää elinkeinopolitiikkaa, sillä työllistyvät ihmiset maksavat veroja, kuluttavat ja vahvistavat paikallista taloutta.

Erityisen tärkeää tämä on nuorten ja vaikeasti työllistyvien ryhmien kohdalla. Hankinnoissa voidaan asettaa tavoitteita työharjoittelupaikkojen, oppisopimusten sekä kuntouttavan työtoiminnan paikkojen luomiselle. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät nämä paikat syrjäytä vakituisia työntekijöitä tai heikennä alan palkkatasoa.

Ihmisarvon näkökulma ulottuu myös hankintaketjun loppuun. Esimerkiksi tekstiilien, siivouskemikaalien ja ruoan alkuperäketjut voivat sisältää piilossa olevia ihmisoikeusriskejä, joihin kaupungin on kiinnitettävä huomiota. Turulla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä näissä kysymyksissä ja näyttää, että vastuullisuus ulottuu koko arvoketjuun, ei vain näkyvään osaan.

Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että hankintoja suunniteltaessa kuullaan niitä ihmisiä, joihin päätökset eniten vaikuttavat. Palvelujen käyttäjien, työntekijöiden ja paikallisten yhteisöjen näkemykset on otettava mukaan hankintaprosessiin jo varhaisessa vaiheessa. Tämä lisää sekä päätösten laatua että luottamusta kaupungin toimintaan.

Reilu kilpailu ja paikallinen elinvoima

Reilu kilpailu on julkisten hankintojen perusta. SDP Turku haluaa varmistaa, että hankintamenettelyt ovat avoimia, syrjimättömiä ja mahdollistavat monenlaisten toimijoiden osallistumisen. Tämä tarkoittaa selkeitä kriteereitä, kohtuullisia tarjousaikoja ja reilua neuvottelukulttuuria, jossa pienetkin yritykset voivat menestyä.

Sosiaaliset kriteerit eivät saa olla tekosyy protektionismiin. Turun on tasapainoiltava paikallisen elinvoiman tukemisen ja EU:n hankintasääntöjen välillä. Tämä on mahdollista, kun kriteerit perustuvat objektiivisiin ja syrjimättömiin tekijöihin, kuten työllistämisvaikutuksiin, ympäristötehokkuuteen tai palvelujen laatuun, eikä yrityksen kotikuntaan.

Keskeisiä sosiaalisia kriteerejä Turun hankinnoissa:

• Työehtosopimusten noudattaminen koko alihankintaketjussa
• Työllistämisvelvoite heikossa työmarkkina-asemassa oleville
• Palkka-avoimuus ja sukupuolten välisen palkkatasa-arvon edistäminen
• Ihmisoikeusriskien arviointi korkean riskin toimialoilla

Paikallinen elinvoima vahvistuu, kun kaupungin hankinnat auttavat paikallisia yrityksiä kasvamaan ja työllistämään. Samalla on kuitenkin muistettava, että paras hankinta ei aina ole lähimpänä tuotettu, vaan se, joka täyttää asetetut laatu-, vastuullisuus- ja kestävyyskriteerit kokonaisuutena.

SDP Turun tiekartta kohti vastuullisempia hankintoja

SDP Turku on valmis viemään hankintapolitiikkaa eteenpäin konkreettisin toimenpitein. Ensimmäinen askel on nykyisen hankintastrategian päivittäminen siten, että sosiaaliset kriteerit ovat läpileikkaava periaate kaikissa kaupungin hankinnoissa. Tämä edellyttää selkeää poliittista tahtoa, riittäviä resursseja henkilöstölle sekä johdonmukaista seurantaa.

Toinen askel on henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Hankinta-asiantuntijoiden, esimiesten ja luottamushenkilöiden koulutusta on lisättävä, jotta sosiaalisten kriteerien soveltaminen on sujuvaa ja yhdenmukaista. Samalla on kehitettävä työkaluja, joiden avulla kriteerien vaikutuksia voidaan mitata ja arvioida luotettavasti.

Välittömiä toimenpiteitä SDP Turun esityslistalla:

• Päivitetyn yhdenvertaisuussuunnitelman kytkeminen osaksi hankintaprosessia
• Pakollinen sosiaalinen ennakkoarviointi yli 100 000 euron hankinnoissa
• Vuosittainen hankintaraportti, jossa seurataan sosiaalisten tavoitteiden toteutumista
• Yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa työehtojen valvonnan vahvistamiseksi

Kolmas askel on avoin vuoropuhelu kuntalaisten, yritysten ja järjestöjen kanssa. Hankintapäätökset eivät saa syntyä suljettujen ovien takana, vaan niistä on keskusteltava avoimesti. Tähän SDP Turku tarjoaa oman fooruminsa, jossa kaupunkilaiset voivat tuoda näkemyksensä suoraan päättäjien tietoon.

SDP Turku kutsuu kaikki turkulaiset mukaan rakentamaan hankintapolitiikkaa, joka palvelee ihmisiä, työllisyyttä ja yhteiskuntaa. Jos haluat vaikuttaa tai keskustella kaupungin hankintojen linjasta, voit ottaa yhteyttä SDP Turun hallitukseen ja kertoa näkemyksesi siitä, millaista vastuullisuutta Turun hankinnoilta toivot. Yhdessä voimme varmistaa, että jokainen euro tukee oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa Turkua.