Turun päihdehoitoon tarvitaan nopeampi ja yhtenäisempi malli

Päihdeongelma voi alkaa tilanteesta, jossa ihminen tarvitsee apua nopeasti mutta ei vielä tiedä, mistä sitä saa. Avun hakeminen saattaa jäädä kesken, jos ensimmäinen yhteydenotto johtaa jonottamiseen, useisiin arviointeihin tai eri palvelupisteiden välillä siirtymiseen. Turussa päihdehoitoon pääsyä on siksi tarkasteltava osana koko sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.

Nopea hoitoon pääsy ei tarkoita, että jokaiselle tarjotaan samaa palvelua samalla tavalla. Tarvitaan oikea-aikaista päihdearviota, matalan kynnyksen vastaanottoja, toimivaa mielenterveyden tukea ja riittävää hoidon jatkuvuutta. Erityisen tärkeää on tunnistaa nuorten, perheiden, asunnottomien ja samanaikaisista mielenterveysongelmista kärsivien erilaiset tarpeet.

Sosialidemokraattinen politiikka lähtee siitä, että apu kuuluu kaikille varallisuudesta, asuinalueesta tai elämäntilanteesta riippumatta. Päihdehoito ei ole irrallinen palvelu, vaan osa arjen turvallisuutta, terveyttä, asumista, koulutusta ja työllisyyttä. Kun ihminen saa apua ajoissa, vähenevät myös kriisit, päivystyskäynnit ja läheisten kohtuuton vastuu.

Turussa voidaan rakentaa malli, jossa apua saa yhdestä selkeästä ensikontaktista ja jossa ammattilaiset kantavat vastuun palveluketjun etenemisestä. Tavoitteena on, ettei ketään jätetä yksin odottamaan seuraavaa puhelinnumeroa tai lähetettä.

Hoitoon pääsyn esteet on tunnistettava

Päihdepalveluihin hakeutuvalla voi olla takanaan pitkä kokemus siitä, ettei häntä kuunnella tai että hänet ohjataan paikasta toiseen. Aukioloajat, etäisyys, puutteellinen tieto ja pelko leimautumisesta voivat estää yhteydenoton. Myös digitaalisten palvelujen vaikeakäyttöisyys sulkee osan ihmisistä avun ulkopuolelle.

Ensimmäisen arvioinnin pitäisi tapahtua nopeasti ja ilman kohtuutonta byrokratiaa. Arvioinnissa on selvitettävä päihteiden käytön lisäksi mielenterveys, asuminen, toimeentulo, perhetilanne ja mahdollinen väkivallan uhka. Pelkkä päihteen käytön määrän kirjaaminen ei vielä kerro, millaista tukea ihminen tarvitsee.

Palvelujen saatavuudessa on huomioitava Turun eri kaupunginosat. Keskustan palvelut eivät yksin riitä, jos pitkät matkat, heikot liikenneyhteydet tai turvattomuuden kokemus vaikeuttavat asiointia. Alueellista tilannekuvaa voidaan vahvistaa hyödyntämällä hyvinvointikatsausta Turussa, jotta palveluja suunnataan sinne, missä tarve on suurin.

Yksi ensikontakti, selkeä vastuu

Uudessa toimintamallissa Turkuun tarvitaan helposti löydettävä päihdepalvelujen ensipiste tai -numero, johon voi ottaa yhteyttä ilman lähetettä. Yhteydenoton voi tehdä ihminen itse, läheinen, sosiaalialan ammattilainen, koulu, työterveys tai muu terveydenhuollon toimija. Ensikontaktissa arvioidaan kiireellisyys ja sovitaan seuraava askel.

Kiireellinen tilanne on tunnistettava heti. Jos henkilöllä on akuutti päihtymys, vieroitusoireita, itsetuhoisuutta, väkivallan uhkaa tai vakava terveydellinen riski, hänet ohjataan viipymättä oikeaan hoitoon. Muissa tilanteissa päihdearvio ja ensimmäinen tapaaminen on järjestettävä lyhyellä aikavälillä, ei viikkojen päähän.

Keskeinen muutos on nimetty työntekijä tai tiimi, joka vastaa siitä, että sovittu hoito todella käynnistyy. Ihmisen ei pidä joutua kertomaan samaa elämäntilannetta yhä uudelleen eri palveluissa. Vastuun siirtyminen ammattilaiselta toiselle on tehtävä näkyväksi ja varmistettava aina asiakkaan kanssa.

Yhteydenoton on oltava mahdollista puhelimitse, verkossa ja kasvokkain. Digitaalinen ajanvaraus voi nopeuttaa asiointia, mutta sen rinnalla tarvitaan puhelinpalvelua ja jalkautuvia työntekijöitä. Matalan kynnyksen palvelu tarkoittaa käytännössä sitä, että apua voi pyytää myös silloin, kun elämä on vielä hyvin sekavaa.

Päihdehoito yhdistyy muihin palveluihin

Päihdeongelma ei ratkea, jos hoito keskittyy vain vastaanottokäyntiin. Asunnottomuus, velat, työttömyys, yksinäisyys ja mielenterveyden oireet voivat ylläpitää päihteiden käyttöä. Siksi hoitosuunnitelmaan on liitettävä sosiaaliohjaus, asumisen tuki, toimeentulon neuvonta ja tarvittaessa mielenterveyspalvelut.

Turku tarvitsee moniammatillisia tiimejä, joissa sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, lääkäri, mielenterveyden ammattilainen ja päihdetyön osaaja työskentelevät yhdessä. Yhteistyön on ulotuttava myös aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun, nuorisopalveluihin, asumisneuvontaan ja järjestöihin. Kun palvelut toimivat saman suunnitelman ympärillä, asiakkaan ei tarvitse toimia oman hoitonsa koordinaattorina.

Nuorten kohdalla avun pitää löytyä ennen kuin päihteiden käyttö ehtii katkaista koulupolun tai vahvistaa syrjäytymistä. Oppilashuollon, nuorisotyön ja perheiden palvelujen on pystyttävä reagoimaan varhaisiin merkkeihin. Myös lapsiperheiden arjen tuki on päihdeongelmien ehkäisyä, ja siksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen ryhmäkoot liittyvät laajempaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen kokonaisuuteen.

Palvelujen yhteensovittaminen ei saa tarkoittaa sitä, että asiakas joutuu odottamaan kaikkien toimijoiden yhtäaikaista päätöstä. Ensivaiheessa voidaan tarjota konkreettista apua heti ja täydentää suunnitelmaa myöhemmin. Hoidon on käynnistyttävä tarpeen, ei täydellisen taustaselvityksen perusteella.

Hoidon jatkuvuus vähentää kriisejä

Moni päihdehoidon asiakas tarvitsee tukea pitkään. Katkaisuhoito tai lyhyt vastaanottokäynti voi olla tärkeä alku, mutta ilman jatkoa riski palata entiseen tilanteeseen kasvaa. Hoitopolun seuraava vaihe on sovittava ennen edellisen päättymistä, ja yhteydenoton on oltava mahdollista myös silloin, kun suunnitelma ei toteudu ensimmäisellä kerralla.

Jatkuvuutta voidaan vahvistaa nimeämällä asiakkaalle oma työntekijä tai pieni tiimi. Luottamus syntyy siitä, että ammattilainen tuntee tilanteen ja pitää sovituista asioista kiinni. Tämä auttaa myös silloin, kun päihteiden käyttöön liittyy retkahduksia tai hoitoon osallistuminen katkeaa hetkellisesti.

Korvaushoidon, vieroituksen, kuntouttavan päihdetyön ja vertaistuen saatavuus on turvattava osana kokonaisuutta. Kaikille ei sovi sama menetelmä, eikä hoidon onnistumista voi arvioida vain yhden mittarin perusteella. Tavoitteena voi olla käytön loppuminen, käytön väheneminen, terveyden vakautuminen, asumisen säilyminen tai arjen toimintakyvyn palautuminen.

Läheiset tarvitsevat tietoa ja tukea ilman, että asiakkaan luottamuksellisuus vaarantuu. Perheiden kuormitus voi olla huomattavaa, ja lapsen turvallisuus on aina huomioitava. Ammattilaisille on luotava selkeät toimintatavat tilanteisiin, joissa päihteiden käyttö vaikuttaa kotiin, vanhemmuuteen tai väkivallan riskiin.

Turvallisuus perustuu ihmisarvoon

Päihdepolitiikan pitää vähentää haittoja ja vahvistaa turvallisuutta. Ihmistä ei saa määritellä hänen päihdeongelmansa kautta, sillä leimaaminen vaikeuttaa hoitoon hakeutumista. Kohtaamisen tulee olla asiallista, kunnioittavaa ja tavoitteellista myös silloin, kun elämäntilanne on vaikea.

Haittoja vähentävä työ tavoittaa ihmisiä, jotka eivät vielä pysty sitoutumaan pitkäkestoiseen hoitoon. Neuvonta, terveydentilan seuranta, infektioiden ehkäisy, turvallinen kohtaaminen ja yhteys muihin palveluihin voivat estää vakavia seurauksia. Samalla työntekijät voivat rakentaa luottamusta, jonka varaan myöhempi kuntoutuminen perustuu.

Turvallisuus kuuluu myös asukkaille ja ammattilaisille. Kaupungin on huolehdittava päihdepalvelujen riittävästä henkilöstöstä, asianmukaisista tiloista ja työntekijöiden mahdollisuudesta saada tukea haastaviin tilanteisiin. Jalkautuva työ, asumisen tuki ja alueellinen yhteistyö voivat vähentää kriisien kasautumista julkisiin tiloihin.

Palvelujen onnistumista on seurattava avoimesti. Tärkeitä mittareita ovat ensimmäisen yhteydenoton ja hoidon alkamisen välinen aika, hoidon keskeytymisen määrä, asiakkaiden kokemus kuulluksi tulemisesta sekä palvelujen alueellinen saatavuus. Lukuja on tarkasteltava yhdessä henkilöstön, asiakkaiden ja järjestöjen kokemusten kanssa.

Päätökset tehdään yhdessä ja lähellä

Päihdehoidon nopeuttaminen vaatii poliittisia päätöksiä henkilöstöstä, palvelupisteistä ja yhteistyön rakenteista. Lyhytaikaiset hankkeet eivät riitä, jos niiden rahoitus päättyy ennen kuin toimintatavat vakiintuvat. Turun on asetettava palvelujen saatavuudelle selkeät tavoitteet ja seurattava niiden toteutumista kaupungin ja hyvinvointialueen yhteistyössä.

Asukkaiden osallistuminen on tärkeää, koska palvelujen käyttäjät tuntevat arjen esteet parhaiten. Kokemusasiantuntijoita on kuultava jo palvelujen suunnittelussa, ei vasta valmiin mallin arvioinnissa. Myös nuorten, läheisten, järjestöjen ja eri kaupunginosien näkemykset on saatava mukaan.

Uuden mallin keskeiset toimenpiteet ovat:

• perustetaan yksi helposti löydettävä ensikontakti päihdeavun tarpeisiin
• järjestetään kiireellinen arvio ja ensimmäinen tapaaminen nopeasti
• nimetään asiakkaalle vastuuhenkilö tai pieni moniammatillinen tiimi
• viedään palveluja lähemmäs kaupunginosia ja vahvistetaan jalkautuvaa työtä
• seurataan hoitoon pääsyä, jatkuvuutta ja asiakkaiden kokemuksia avoimesti

Turun SDP:n tavoitteena on rakentaa kaupunkia, jossa apua saa ajoissa ja jossa palvelut toimivat ihmisen ympärillä, eivät organisaatioiden ehdoilla. Päihdehoidon kehittäminen on investointi terveyteen, yhdenvertaisuuteen ja koko kaupungin turvallisuuteen. Päätöksenteossa on pidettävä kiinni siitä, että jokaisella on mahdollisuus uuteen alkuun.

Turun päättäjien, ammattilaisten, järjestöjen ja asukkaiden on vietävä malli käytäntöön yhdessä. Osallistumalla keskusteluun, tuomalla esiin oman alueen tarpeita ja tukemalla sosialidemokraattista vaikuttamista voi olla mukana rakentamassa nopeampia ja inhimillisempiä palveluja Turkuun.