Turku tarvitsee uusia avauksia työllisyyden vahvistamiseen

Turun seudun työttömyys on yksi aikamme keskeisimmistä yhteiskunnallisista haasteista, joka koskettaa tuhansia ihmisiä ja heidän perheitään. Kun perinteiset toimialat uudistuvat, automaatio etenee ja väestörakenne muuttuu, työmarkkinoiden epävarmuus näkyy arjessa monin tavoin. SDP Turku haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kouluttautua, osallistua työelämään ja tulla toimeen omalla työllään riippumatta taustasta tai elämäntilanteesta.

Työllisyyden parantaminen ei ole pelkästään taloudellinen tavoite, vaan se liittyy kiinteästi ihmisarvoon, yhteisöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa yhdistää koulutuksen, työvoimapoliittisen aktivoinnin, elinkeinoelämän kehittämisen sekä laadukkaat julkiset palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. Tässä tarkastelussa etsimme keinoja vahvistaa seudun työllisyyttä ja avata uusia polkuja sekä nuorille että pidempään työttöminä olleille ihmisille.

Työllisyystilanteen nykytila ja sen haasteet

Varsinais-Suomen työllisyyskehitys seuraa valtakunnallisia suuntauksia, mutta alueelliset erot ovat huomattavia ja kuntien välinen vaihtelu suurta. Turun työttömyysaste on vaihdellut talouden suhdanteiden mukaan, ja erityisesti nuorisotyöttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys ovat nousseet merkittäviksi huolenaiheiksi. Työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa monilla aloilla, mikä kertoo sekä rakennemuutoksesta että osaamisvajeesta. Perinteisen teollisuuden työpaikkojen väistyminen on nopeampaa kuin uusien alojen työllistämiskyky, ja tämä epätasapaino näkyy ihmisten arjessa konkreettisesti.

Työttömyys ei jakaudu tasaisesti, sillä maahanmuuttajataustaiset, vammaiset henkilöt ja ikääntyneet työnhakijat kohtaavat rakenteellisia esteitä työllistymisessään. Myös perhevastuut ja hoivakuorma ilman riittävää yhteiskunnan tukea voivat estää kokoaikaisen työssäkäynnin, erityisesti naisten kohdalla. Alueelliset erot näkyvät myös Turun sisällä, missä eri kaupunginosien työttömyysluvut poikkeavat toisistaan merkittävästi. Tämä edellyttää paikallista politiikkaa, joka tunnistaa erityisryhmät ja rakentaa räätälöityjä ratkaisuja heidän tuekseen.

Koulutuspolut ja osaamisen uudistaminen

Koulutus on keskeisin yksittäinen työkalu työllistymisen edistämisessä, ja sen kehittämiseen tulee panostaa järjestelmällisesti. Turun seudulla on vahva korkeakoulutus ja monipuolinen ammatillisen koulutuksen verkosto, mutta oppivelvollisuuden pidentäminen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet tarvitsevat lisäresursseja. Aikuiskoulutuksen tulee olla helposti saavutettavissa ilman, että työnhakija joutuu luopumaan toimeentulostaan opintojen ajaksi. Tämä edellyttää opintotukijärjestelmän ja työttömyysturvan yhteensovittamista nykyistä paremmin sekä työn ohessa opiskelun tukemista.

Osaamisen kehittäminen ei rajoitu formaaliin koulutukseen, sillä työpaikoilla tapahtuva oppiminen, mentorointi ja työkokeilut ovat tehokkaita tapoja kartuttaa taitoja käytännössä. Turun kaupungin työllisyyspalveluiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja työnantajien kanssa, jotta koulutustarjonta vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin ja nopeasti kasvaviin aloihin. Digitalisaatio, vihreä siirtymä ja hoiva-ala tarvitsevat kipeästi uusia osaajia, joiden kouluttamiseen on panostettava ennaltaehkäisevästi.

Aktivointi, kuntoutus ja työttömien tukeminen

Pitkäaikaistyöttömille suunnattujen palveluiden tulee olla monipuolisia ja yksilöllisiä, sillä jokaisen elämäntilanne on erilainen. Pelkkä työnhaku ei riitä, jos ihmisen terveydentila, elämäntilanne tai motivaatio eivät ole tasapainossa. Kuntouttava työtoiminta, mielenterveyspalvelut ja psykososiaalinen tuki muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa ihmisiä palaamaan työelämään kestävällä tavalla. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat oleellisesti myös päihde- ja riippuvuusongelmien hoito, asumisen tuki ja talousneuvonta, jotka yhdessä luovat pohjan työllistymiselle.

Aktivointitoimien onnistuminen riippuu niiden kohdentamisesta ja saavutettavuudesta arjen tasolla. Liian tiukat sanktiot tai byrokraattiset kynnykset voivat pahentaa tilannetta ja syventää syrjäytymistä sen sijaan, että ne auttaisivat ihmisiä eteenpäin. Sosiaalidemokraattisen politiikan ydinajatus on rakentaa kannustinloukkujen sijaan selkeitä portaita, joita pitkin jokainen voi nousta kohti parempaa arkea ja työelämää. Tämä vaatii panostuksia matalan kynnyksen palveluihin, kohtaavaan työhön ja luottamukseen perustuvaan vuorovaikutukseen.

Yrittäjyys ja elinkeinoelämän kehittäminen

Työpaikkojen syntyminen edellyttää elinvoimaista elinkeinoelämää, rohkeaa yrittäjyyttä ja kuntien aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Turun seudulla on vahvaa osaamista meriteollisuudessa, cleantech-alalla ja kulttuurituotannossa, mutta pk-yritysten kasvumahdollisuuksia tulee tukea nykyistä aktiivisemmin. Yritysneuvonnan, rahoituksen ja verkostoitumisen palvelut on tuotava lähelle yrittäjiä, ja kuntien hankintapolitiikkaa on uudistettava siten, että se tukee paikallista työllisyyttä ja vastuullista liiketoimintaa. Kasvuyritysten tarpeet on otettava huomioon kaavoituksessa ja toimitilojen tarjonnassa.

Osallisuus taloudelliseen toimintaan ei rajoitu perinteiseen yrittäjyyteen, sillä osuuskuntatoiminta, kumppanuusyritykset ja sosiaaliset innovaatiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia työllistää ihmisiä. Turun kaupungin tulee edistää hankintoja, jotka suosivat työllistämis- ja yhteiskuntavastuukriteerejä. Samalla on tärkeää vahvistaa työntekijöiden asemaa ja turvata reilut työehdot, jotta uusien työpaikkojen syntyminen hyödyttää koko yhteiskuntaa eikä johda epävarmuuden ja pätkätöiden kierteeseen.

Julkiset palvelut ja perheiden arjen tuki

Laadukkaat julkiset palvelut ovat sosiaalidemokraattisen työllisyyspolitiikan keskeinen kulmakivi, sillä ne luovat pohjan ihmisten työkyvylle ja osallistumiselle. Kun perheet saavat luotettavaa varhaiskasvatusta ja vanhusten hoivaa, vanhemmille avautuu mahdollisuus osallistua työelämään täysipainoisesti. Turun päiväkotien tilanne on puhututtanut viime aikoina, ja varhaiskasvatuksen turvaaminen on ratkaistava tavalla, joka turvaa sekä lasten hyvinvoinnin että alan työntekijöiden oikeudet. Yksityistämisen vastustaminen on arvovalinta lapsuuden ja työn arvostamisesta.

Varhaiskasvatuksen ohella koulujen kerhotoiminta, nuorisotyö ja kulttuuripalvelut ovat tärkeitä investointeja tulevaisuuteen, ja ne luovat työpaikkoja myös itse palvelutuotantoon. Kun kunnalliset palvelut ovat kunnossa, koko yhteiskunnan hyvinvointi ja työllisyys vahvistuvat samalla kertaa. Tämä edellyttää kuntapäättäjiltä rohkeutta priorisoida pitkän aikavälin hyvinvointia lyhyen aikavälin säästöjen sijaan sekä nähdä julkiset palvelut investointina, ei pelkkänä kulueränä.

Liikkumisen mahdollisuudet ja alueellinen saavutettavuus

Työllistymisen esteet eivät rajoitu osaamiseen tai motivaatioon, sillä fyysinen saavutettavuus vaikuttaa ratkaisevasti työn löytymiseen ja työssä pysymiseen. Työpaikat eivät aina sijaitse lähellä kotia, ja toimivat joukkoliikenteen yhteydet ovat keskeisiä työssäkäynnin mahdollistajia erityisesti työttömille, joilla ei ole omaa autoa käytettävissään. Turun joukkoliikenteen kehittäminen on syytä nähdä osana laajempaa työllisyysstrategiaa, ei pelkästään liikennepoliittisena kysymyksenä. Liikkumisen sujuvuus vaikuttaa myös työpaikkojen maantieteelliseen kohtaantoon koko seudulla.

Turun liikenneratkaisut vaikuttavat suoraan siihen, miten helposti työnhakijat pääsevät haastatteluihin, työharjoitteluihin ja uusiin työpaikkoihin eri puolilla kaupunkia ja lähikuntia. Saavutettavuus ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys, ja sen parantaminen hyödyttää koko seutua työllisyyden, ympäristön ja alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Toimivat yhteydet laajentavat työnhakijoiden mahdollisia työmarkkinoita ja helpottavat työvoiman liikkuvuutta.

Konkreettisia askeleita kohti vahvempaa työllisyyttä

• Vahvistetaan Turun seudun työllisyyspalveluita ja niiden resursseja, jotta ne tavoittavat kaikki työnhakijat nopeasti, joustavasti ja yksilöllisesti.
• Lisätään aikuiskoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen mahdollisuuksia erityisesti aloille, joilla on kasvavaa työvoimapulaa ja tulevaisuuden näkymiä.
• Tuetaan pk-yritysten kasvua ja yrittäjyyttä kuntien aktiivisella elinkeinopolitiikalla sekä hankinnoilla, jotka suosivat paikallista työllisyyttä.
• Turvataan laadukas ja kohtuuhintainen varhaiskasvatus sekä muut peruspalvelut, jotka mahdollistavat vanhempien työssäkäynnin ja lasten hyvinvoinnin.
• Kehitetään joukkoliikennettä ja alueellista saavutettavuutta työllisyyden ja kestävän liikkumisen näkökulmasta koko seudulla.

Liity mukaan rakentamaan Turun seutua, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua, oppia ja tulla toimeen omalla työllään. SDP Turun toimintaan voi osallistua monin tavoin: liittymällä jäseneksi, tulemalla vapaaehtoiseksi paikallisiin tapahtumiin tai asettumalla ehdolle kuntavaaleissa. Työllisyyden parantaminen ei synny yksin kabineteissa, vaan se vaatii laajan yhteistyön kuntalaisten, järjestöjen, yritysten ja päättäjien välillä. Jokainen askel kohti oikeudenmukaisempaa työelämää on tärkeä, ja sinun panoksesi voi olla seuraava käänne kohti vahvempaa ja inhimillisempää Turkua.