Historia

Yhdistys perustettiin sodan jälkeen vuonna 1946 ja tuolloin sen nimenä oli Turun Akateeminen Sosialidemokraattinen Yhdistys. Jäsenet olivat lähinnä virkamiehiä ja Turun yliopiston opiskelijoita.

Alkuaikoja leimasi aatteellinen taistelu SKDL:n kanssa, aseina olivat puheet ja kirjoitukset, mm. Mauno Koiviston Turun Päivälehdessä julkaisemat Puumiehen pakinat.

"Tänään puolue, huomenna kansa" oli 40-luvun ursinseuralaisten iskulause. Puolueosastossa harrastettiin myös innokkaasti opintotoimintaa ja perehdyttiin sosialismiin, kansantalouteen ja muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1956 muotoon Turun Sosialidemokraattisen Opintoväen Ursin-seura. Muutos tapahtui tuolloin puheenjohtajana toimineen Mauno Koiviston toimesta, hän halusi laajentaa jäsenpohjaa akateemisen väen ulkopuolelle.

Yleinen poliittinen aktivoituminen 1960-luvun puolivälistä lähtien toi yhdistykseen lisää opiskelijoita yliopistolta. Nuoret opiskelijat pyrkivät saamaan itselleen vaikutusvaltaa ja vaikka Ursin-seuran toimintaa oli aina leimannut suuri ymmärrys ja suvaitsevaisuus toisin ajattelijoita kohtaan, oli 60-luvun loppu myrskyistä aikaa puolueosastossa. Opiskelijat perustivat vuonna 1969 Turun Akateemisen Sos.dem. yhdistyksen, jonne suurin osa opiskelijoista siirtyi.

Vuonna 1970 muutettiin nimi nykyiseen muotoonsa (Turun Sosialidemokraattinen Ursin-seura). Yhdistys on keskittynyt kunnallisen ja valtakunnallisen politiikan seuraamiseen ja tekemiseen saaden edustajia sekä kaupunginvaltuustoon että Suomen eduskuntaan. Ursin-seuran punaisena lankana voisi edelleen pitää asioiden monipuolista seuraamista ja suvaitsevaisuutta.