Seila ja Silander: Kulttuurittomuutta on monenlaista

Esa Silander

Jussi-Pekka Toivonen kirjoitti musiikkitalohankkeesta (TS 3.1.) otsikolla ”Poliitikoilta puuttuu kulttuurintaju”. Väite on vähintäänkin pinnallinen, ellei suorastaan täysin väärä. Mitä taas Toivosen argumentointityyliin ”pallotteluhalleista, polskintalaitoksista ja mökäfestivaaleista” tulee, pitäisimme paremminkin niitä kulttuurittomana ja turhana vastakkaisasetteluna.

Musiikkitalohanketta koskeva keskustelu pyritään suuntaamaan uomaan, jossa jokainen hanketta vastustava mielipide oli kulttuuriton ja käsitykseen että hankkeen takana olisi kulttuuriväki yhtenäisenä rintamana. Näin ei ole. Osa kulttuuriväestä näkee kulttuurin kokonaisuutena, jossa klassisella musiikilla on oma tärkeä osansa, mutta ei suinkaan ainoana mielenkiintoisena kulttuurimuotona.

Keskustelua ei tulisikaan typistää kysymykseen ”Haluatko Turkuun uuden musiikkitalon?” Pitäisi tarkastella kulttuurisektoria kokonaisuutena.

Turun kaupunki käyttää kulttuuriin rahaa vuositasolla noin 32 miljoonaa euroa. Valtaosa tästä rahasta, yli 30 miljoonaa, menee kaupunginorkesterin, kirjaston, teatterin, museoiden ja vapaa-aikasektorin hallinnon menoihin. Niin sanottu ”vapaa kenttä” saa 32 miljoonan potista 1,2 miljoonaa euroa vuosittain. Raha jaetaan erilaisina tukina ja avustuksina.

Eli kuten usein sanotaan: valtaosa rahoista menee seiniin. Tilannetta on jo pitkään voivoteltu, mutta heti tilaisuuden ilmaantuessa näitä seiniä halutaan lisää!

Ilmoittaudumme uuden musiikkitalon kannattajiksi heti, kun kaupunginvaltuusto osoittaa kulttuuritoimelle viisi miljoonaa euroa vuosittaista lisärahaa. Tai kun yksityinen sektori haluaa itselleen tontin uutta musiikkitaloa varten. Tilanteessa, jossa tätä uutta rahaa ei ole, emme kaipaa lisää verovaroin pystyssä pidettäviä seiniä, niitähän Turussa jo piisaa.

Mitä siis uuden musiikkitalon rakentaminen merkitsisi turkulaisen kulttuuritoiminnan kokonaisuudelle? Ellei viiden miljoonan lisäystä budjettiin saada, olisi nykyisen konserttitalon saneeraaminen ja ylläpito sekä uuden rakentaminen ja ylläpito hoidettava kutakuinkin nykyisellä budjetilla.

Mistä siis leikataan? Kirjastoista? Museoilta? Vai vapaalta sektorilta? Pelkäämme pahoin, että juuri sieltä. Mutta eikö omaleimainen ja uutta etsivä turkulainen kulttuuri verso juuri vapaan taiteen sektorilla? Sadoille muusikoille, kuvataitelijoille, nukketeatterilaisille, kirjailijoille ja muille alan ammattilaisille ja harrastajille nykyiset (täysin riittämättömät) avustuksetkin ovat tärkeitä. Eikö olisi varsin kulttuuriton teko leikata niitä? Eikö olisi myös varsin kulttuuriton teko jättää nykyinen konserttitalo heitteille?

Turun ja koko Varsinais-Suomen talous on kasvussa. Turkulaiset poliitikot osoittavat viisautta eivätkä kulttuurittomuutta asettaessaan musiikkitalon toteuttamiselle Olli A. Mannin (kok) suulla kymmenen vuoden tarkastelurajan (TS 31.12.2017).

Seuraavan kymmenen vuoden aikana saamme vastaukset mm. seuraaviin asiaan liittyviin kysymyksiin: Jatkuiko talouskasvu ja saiko kulttuuri siitä oman merkittävän osansa? Miten uusi matkailukeskushanke muutti konserttisalitilannetta Turussa? Toteutuiko Hämähäkkitontin Vertigo 365 -suunnitelma hotelleineen (TS 5.1.)? Miten nykyisen konserttitalon saneeraus ja lisärakentaminen onnistui? Toteutuiko Turkuun suunnitteilla oleva Historian museo -hanke ja mitkä olivat sen kustannusvaikutukset?

Ei ole kulttuuritonta vaatia päätöksenteolta kokonaisuuden hallintaa eikä sitä ole sekään, että on valmis puolustamaan vapaan sektorin kulttuuritoimijoita tilanteessa, jossa heille putoilee murusia nykyisessä rahanjaossa.

Esa Silander

Viivu Seila

Kulttuurilautakunta (sd)

Viivu Seila

Leave a Comment

Your email address will not be published.

*