Puoluesihteeri Antton Rönnholmin puhe Turun SDP:n vappujuhlassa 1.5.2018

Puoluesihteeri Antton Rönnholm vappuna 2018 Turussa

Ystävät, toverit, vapunjuhlijat!

Minä olen kuunnellut tällä paikalla monta puhetta. Lapsena, opiskelijana ja aikuisena. Turku on minulle rakas vapun kaupunki. Niitäpuheita ovat pitäneet monet tutut toverit. Rafael Paasio piti tällä samalla paikalla puheen vuonna 1970. Sitä en vielä ollut itse kuulemassa, mutta löysin sen Ylen arkistosta. Siitä ohessa katkelma:

Meidän tulee edistää työn saannin turvaamista, ammattikasvatuksen nopeaa tehostamista ja kaiken asteisen tuotannon lisäämistä, joka merkitsee muun ohella pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantamista siinä määrin kun se on valtion toimenpitein aikaan saatavissa. Unohtamatta tässä myöskään suurempia yrityksiä, jotka ovat tuottavuuden ja ulkomaankaupan kannalta merkittäviä

Sosiaaliturvan parantamista siinä määrin kun se kansalaisten kantokyky huomioon ottaen suo edellytyksiä ja demokraattisen vaikutuksen lisäämistä niin talouselämässä, yhteiskunnan koneistossa ja oppilaitoksissa. Ja myös kehitysalueiksi leimattujen maamme seutujen asujaimiston tarpeiden huomioon ottamista

Tästä Rafun puheesta on kohta puoli vuosisataa. Poljento on eri, mutta askelten kaiku sama. Samoista asioista me sosialidemokraatit puhumme yhä: työstä, sosiaaliturvasta, yrityksistä, jotka luovat työtä ja demokraattisista oikeuksista vaikuttaa. Puheissa ennen meitä ja meidän jälkeemme on kyse luottamuksesta meidän vaihtoehtoomme, rohkeudesta muuttaa yhteiskuntaa ja paremmasta tulevaisuudesta kaikille, ei vain harvoille.

***

Haluan puhua teille tänään luottamuksesta, rohkeudesta ja tulevaisuudesta.

Suomalainen yhteiskuntamalli perustuu luottamukseen. Luottamusta täytyy kokea niin, itseä, muita kuin yhteiskuntaa kohtaan.

Jokaisella meistä tulee olla tervettä luottamusta itseen, ja siihen, että oma osaamisemme kantaa. Että me itse pystymme vaikuttamaan omaan elämäämme ja tarjoamaan läheisillemme parasta mahdollista onnea ja turvaa. Luottamus itseen ja omaan pärjäämiseen antaa meille edellytykset hyväksyä myös muita ja muualta tulevia.

Pohjoismaiset yhteiskunnat ja niiden lujuus perustuu myös vahvaan luottamukseen ihmisten välilläLuottamukseen, että oman asuinalueen viihtyisyys hoidetaan yhdessä, että naapurille voi jättää avaimen ja kahvilassa takin tuolin selkänojalle. Ennen kaikkea meillä on luottamus siihen, että kukin meistä tekee parhaansa, kukinhaluaa osallistua ja olla aktiivinen. Kun jokainen kantaa kortensa kekoon, luotamme toisiimme täysin aiheesta.

Meillä tulee olla myös luottamusta yhteiskuntaan.Luottamusta siihen siihen, että se kohtelee meitä reilusti. Me, joka ikinen maksamme veroja ja niitä vastaan saamme palveluita. Me voimme luottaa siihen, että katupöly on siivottu ja junat kulkevat. Pahana päivänä meille jokaiselle on tarjolla turvaverkko. On palveluja perheille ja palvelujasiihen, kun hakee työtäVoimme luottaa siihen, että poliisi ja palokunta turvaavat ja että lääkäriin pääsee hoitoon. 

Ja tästä kaikesta rakentuu luottamus tulevaisuuteen. Luottamus siihen, että minä osaan ja minä pystyn. Luottamus siihen, että minulle on tässä yhteiskunnassa paikka. On mahdollisuuksia investoida, rakentaa koti ja perustaa perhe. Siitä, että minua ja jokaista muutakin kuunnellaan. Yhdessä toisiimme luottaen me haluamme sijoittaa tulevaisuuteen, oli kyse sitten kyse raiteista tunnin junaa varten tai osaamisesta, jota tarvitaan lisää niin lapsille kuin koko työuran läpi. 

Tietenkin nämä asiat maksavat rahaa, mutta olemme rikkaampia kuin koskaan ennen. Meillä on varaa luottamukseen enemmän kuin koskaan ennen.

Mutta on niitäjoille luottamus on vierasta. Epäluottamuksen ajamassa kiihkossa pienentää julkista sektoria, ja viedä siltä edellytykset, sekoittuu kulun ja investoinnin ero. Jos ajattelemme, että kulut ovat vain miinusta ja ettäniiden avulla ei voida luoda viivan alle mitään uutta, sinne ei totisesti mitään ilmaannu. Luottamuksen puute tekee lyhytnäköiseksi ja itsekkääksi.

Jos näin lyhytnäköisesti ajatellaan, jää timpurilta uusi vasara hankkimatta, jää rakentamatta se terveys- tai datakeskus, se tehdas joka luo työtä, jase tie jota pitkin tavara kulkee. Kouluihin jäävät tarvikkeet hankkimatta ja loppukädessä jäätekemättä se nuoren parin harkinta siitä onko talossa tilaa uudelle tulokkaalle. Näin ajattelemalla me säästämme itsemme lopulta vararikkoon.

Investoinneissakin kyse on luottamuksesta – luottamuksesta tulevaisuuteen. Kyse rohkeudesta kohdata muutos joka on vääjäämätön, mutta ei hallitsematon. Kun Euroopassa on pitänyt uudistaa, kun Suomessa on pitänyt uudistaa, on tarvittu luottamusta. Tätä syvää, elintärkeää luottamusta me sosialidemokraatit ajamme ja puolustamme, ja olemme aina ajaneet ja puolustaneet.

Me sosialidemokraatit, me suomalaiset uskomme keskinäisen luottamuksen voimaanEmme meajaudu toraillen kohti tulevaisuuttaa. Me valitsemme muutoksen suunnan yhdessä. Valitsemme sen joka päivä rakentamalla luottamusta, tekemällä rohkeita valintoja. Koska meille luottamus on viisautta.

***

Hyvät ystävät,

Muistatteko Juha Sipilän politiikan kakkaran. Sen kauniiden lupausten kakkaran, jolla Suomi piti panna kuntoon? Se sisälsi neljä eri sektoria: julkinen talous, talouskasvu, huolenpito ja vastuunotto.

Nämä ulottuvuudet ovat tärkeitä ja toden totta kuvaavat yhteiskuntaamme. Oikein käytettynä ne rakentavat luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. 

Mutta minä kysyn: miten on käynyt taloudelle, talouskasvulle ja huolenpidolla ja vastuunotolle? Tutkitaan yhdessä miten Sipilän kakkara on toteutunut käytännössä, kuinka nämä juhlavat sanat punnitaan teoissa

Julkinen talous 

Hallituspuolueiden vaalilupausten mukaan ei leikata senttiäkään opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten ja muiden tuensaajien toimeentulosta.Näin he lupasivat.

Tosiasia on, että sosiaaliturvaa tämä hallitus leikkasi yli 700 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä eriarvoisuuden torjuntaan laitettiin 50 miljoonan euron laastari. Siis leikkaus 700 miljoonaa, panostus 50 miljoonaa. 

Tällä kaudella hallitus on samalla suorittanutsuurten perintöjen verotuksen keventäminen. On ollut varaa tehdä yrittäjävähennys, joka kohdistuu pääasiassa kahdelle suurituloisimmalle kymmenykselle. On ollut varaa säätää vaikkapa metsälahjavähennys – vähennys, jota koko kansasta nauttii vain pari tuhatta yksilöä. Näiden yhteenlaskettu hinta meille veronmaksajille on ollut yhteensä yli 200 miljoonaa.

Koulutuksesta tämä hallitus on leikannut miljardin. Toistan: Koulutuksesta he ovat leikanneet miljardin.

Talouskasvu 

Tuskin kukaan on meitä sosialidemokraatteja iloisempi siitä, että talous tuntuu kasvavan ja työpaikkoja syntyy. Meille se on merkki toivosta. Mutta tämän talouskasvun moottori on lainattu maailmanmarkkinoilta – kuten pienessä vientivetoisessa taloudessa yleensä on. Sulka siitä ei yksinkertaisesti kuulu hallituksen hattuun, vaikka he kuinka sitä sinne sovittelisivat. Sinne se istuuyhtä huonosti kuin se omenan lippis melonille. 

Hallitukselta puuttuvat nimittäin visiot tulevaisuudesta. Ajatus siellä tuntuu olevan, että talouskasvua voidaan luoda vain ja ainoastaanviemällä julkista toimintaa markkinoille. Huolenpidon sektorilla soteen luodaan markkinoita monella miljardilla. Nämäkin rahat tulevat veronmaksajilta. Sama näköalattomuuden linja näkyy myös muilla sektoreilla sekä sääntelyssä, ja kaiken julkisen toiminnan organisoinnissa. Työllisyyspalvelut viedään kokonaan markkinoille, jätehuollon osalta sidotaan julkisen kädet, liikenteen ohjaus on saatava yhtiöön ja lopuksi VR pilkotaan ja avataan kilpailulle. 

Kysyn teiltä: onko näistä joku kenties uusi vientituote, uusi innovaatio jonka kautta suomalaiseen yhteiskuntaan tulee rahaa muualta maailmasta? En ainakaan itse näe sitä terveydenhuollossa, työllisyyspalveluissa tai suomalaisten liikenneverkkojen osalta. Päin vastoin, rahaliikenne virtaa Suomesta pois, veroparatiiseihin. Oikeiston visiot tulevaisuudesta puuttuvat.

Voiko ihminen luottaa huolenpitoon yhteiskunnassa?

Lähes 90 prosenttia ammattiliitto Superin tuoreeseen työntekijäkyselyyn vastanneista kokee työmääränsä lisääntyneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Syy on yksinkertainen. Ikääntyneet asiakkaat tarvitsevat enemmän hoivaa, henkilökunnan poissaoloja ei paikata sijaisilla ja työntekijöiden sairauslomat ovat lisääntyneet. Vanhusten hoiva ei ole sillä tolalla jolla sen sivistysvaltiossa pitää olla. Juha Sipilä lupasi huolenpitoa.

Joudumme lukemaan jatkuvasti siitä miten entistä useampi nuori jää vailla koulutusta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Me tiedämme mikä on ennuste työllisyydelle ja terveydelle jos nyt valmistuva nuori jää peruskoulun varaan. Asiaa kauhistellaan kyllä seminaareissa ja voivotellaan miten pelien tarjoama rinnakkaistodellisuus pitää sällit sisällä, muttahallituksen toimenpiteet puuttuvat täysin. Sipilän luotsaama Suomi seuraa sivusta kun sen nuoriso erkanee toisistaan. Todellisuudet etääntyvätmahdollisuudet kaventuvat. Tätä railoa ei hitsata yhteen enää armeijan tuvissa.

Kaikki tämä koska hallitus sanoo, että meillä ei ole varaa. Koska suomalainen oikeisto toistaa maailmalta tuttua virttä: ole muuta vaihtoehtoa.

Ja viimeisenä vastuunotto.

Hyvinvointivaltion idean ytimessä ovat turvallisuus ja luottamus. Juuri luottamus tulevaisuuteen onmeidän yhteiskuntamme arvokkaimpia voimavaroja, asia jota tulisi vaalia ja vahvistaa. Me otamme vastuuta ennen kaikkea yhteiskunnan nuorimmista, se on kansallisen ylpeytemme aihe. Tuoreessa muistissa ovat vielä hallituksen työntekijöihin kohdistamat leikkaukset ja heikennykset. Myös työttömyysturvaa he leikkasivatsekä suoraan että hallituksen niin sanotulla aktiivimallilla, joka on heikentänyt toimeentuloa suurelta joukolta kaikista vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä ilman, että he ovat itse kyenneet asiaan vaikuttamaan. 

Vuorotteluvapaiden käyttöä hallitus on rajoittanut. Tämä on vähentänyt työmahdollisuuksia nuorilta. Välityömarkkinat ovat tärkeitä pitkäaikaistyöttömienja vajaatyökykyisten työllistymismahdollisuuksille. Niitäkin hallituksemme on heikentänyt.

Suomalaista oikeistoa leimaa ajattelutapa, jossa työttömyys on yksilöstä itsestään johtuva ongelma ja ratkeaa työttömyydestä rankaisemalla, ei mahdollisuuksia tarjoamalla. Tuhoamalla edellytyksiä vastuunotolle, ei tarjoamalla niitä.

Se perustuu ajatukseen, jossa ihmisen luottamusitseensä ja tulevaisuuteensa on yhdentekevä.Ajatukseen, jossa luottamus ihmisten välillä korvataan kurilla ja almuilla, ja jossa luottamuksenyhteiskuntaan annetaan rapautua, kun palvelut ja tuki korvataan nöyryytyksellä ja kepillä.

Puhutaan vastuusta. Ja samalla vastuu työllisyydestä siirretään täysin yksilöharteille.

Esitys alle 30-vuotiaiden määräaikaisten työsuhteiden vapauttamisesta on syrjivä ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta rikkova.  Tätä viestiä on kuultu jopa hallituspuolueiden omilta nuorisojärjestöiltä. Työmarkkinoiden kahtia jakaminen iän perusteella ei sovi yhteen perustuslain syrjimättömyysvaatimuksen, Suomea sitovien työntekijöiden oikeuksia sääntelevien sopimusten ja EU:n määräaikaisia työsuhteita koskevan direktiivin kanssa.

Epävarmat työsuhteet myös kasautuvat jo nyt erityisesti nuorille naisille. Naisten uusista työsuhteista määräaikaisia on jo tällä hetkellä 60 %, kun miehillä luku on 48 %. Määräaikaisten sopimusten käytön lisäämisellä olisi siis selkeitä negatiivisia vaikutuksia myös sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla.

Näin, ystävät, Sipilän kakkara siis toimii käytännössä. Tällaista julkista taloutta, talouskasvua, huolenpitoa ja vastuuta suomalainen oikeisto voi meille siis tarjota.

Vaikka kerta toisensa jälkeen näitä Sipilän hallituksen päätöksiä on yritetty verhota välttämättömyyden verhoon, kaikki ne – joka ainoa niistä – ovat olleet arvovalintoja.

Näin suomalainen oikeisto rakentaa luottamusta ja tulevaisuutta. 

***
Meillä SDP:llä on ollut tärkeä ja vaikea tehtävä oppositiossa. Me olemme puolustaneet hyvinvointivaltiota ja estäneet Sipilän hallituksen räikeimpiä ylilyöntejä

Alle vuoden kuluttua tästä hetkestä on maassammepidetty eduskuntavaalit. Ensi vaalikaudella meidäntehtävämme on kehittää ja uudistaa hyvinvointivaltiota. Tähän tehtävään meillä on selkeä visio ja selkeät ratkaisut, ja halu toimia niiden eteenVuoden 2019 eduskuntavaaleissa tähytään jo seuraavalle vuosikymmenelle. Millaisilla eväillä Suomi pärjää ja menestyy? 

Meidän, SDP:n mielestä me tarvitsemme todellisia yhteiskunnallisia uudistuksia, joilla vastataan työelämän muuttumiseen. Me tarvitsemme perhevapaauudistuksen, joka parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja huomioi perheiden moninaisuuden.

Me tarvitsemme varhaiskasvatusuudistuksen, joka luo edellytykset lasten oppimiselle sekä helpottaa vanhempia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Kun SDP esitti vuonna 2008, että varhaiskasvatuksesta tehdään maksutonta – että kaikki lapset voivat sen piiriin päästä – tämäuudistuksen suurin vastustaja ja jarruttaja oli kokoomus. Mutta jopa oikeisto on hitaastiymmärtänyt, että tämä uudistus on tulevaisuuden kannalta merkittävä

Näin, tällaisin teoin kasvaa luottamus yhteiskuntaan ja sen palveluihin.

Me tarvitsemme oppivelvollisuuden pidentämisen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen, jotta kaikki nuoret saavat mahdollisuudet työelämän muutoksessa pärjäämiseen. Esitimme jo vuonna 2011, että oppivelvollisuutta on pidennettävä ja toisen asteen koulutuksesta tehdään maksutonta – me olemme koulutus- ja sivistyspuolue, tällaisia päätöksiä me edustamme. Tuolloinkin oikeisto oli uudistusta vastaan. Faktat olivat silloin ja ovat nyt SDP:n tavoitteleman uudistuksen tukena. Vastustajat ovat toinen toisensa jälkeen kääntyneet kannattamaan uudistusta, joka lisää ihmisten osaamista, parantaa työllistymistä ja nostaa työllisyysastetta.

Näin, tällaisin teoin kasvaa nuoren luottamus itseen ja omaan osaamiseen.

Vaatimus elinikäisestä oppimisesta kohdistuu meihin kaikkiin, ikään ja asemaan katsomatta, ja siihen vastaaminen päättäväisesti ja rohkeasti on edellytys, että kansakuntamme selviää tulevaisuuden haastavissa myrskyissä. Tämä vaatimus on paitsi koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä, myös välttämättömien tosiasioiden tunnustamista.

Siksi ei riitä, että keskitämme tarmomme vain siihen koulutusjärjestelmään, joka edeltää työelämää. Jokaisella suomalaisella tulee voida olla mahdollisuus pitää huolta omasta osaamisestaan. Ihminen joutuu elämänsä aikana jatkuvasti kehittämään osaamistaan ja meistä moni joutuuvaihtamaan ammattia työuransa aikana. Ja näin on myös maahan muuttavien ihmisten laita. Tähänvain aikuiskoulutus tarjoaa koulutukselliset eväät. Me tarvitsemme aikuiskoulutuksen reformin, jossajokaisella työikäisillä on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi koko työuransa. Tämä reformi on tulevaisuutemme ja selviytymisemme kannalta välttämätön.

Meidän, SDP:n mielestä Suomi tarvitsee ihmisiä vahvistavan sosiaaliturvan uudistuksen. SDP:llä on oma malli, kolmiportainen Yleisturva, joka kokoaa sirpaleisen etuusjärjestelmän yhdeksi eheäksikokonaisuudeksi. SDP:n malli tulee huomioimaanihmisten erilaiset elämäntilanteet ja toimii ponnahduslautana takaisin työelämään. Meidän sosialidemokraattien mielestämme sosiaaliturvaa ei voi uudistaa pelkästään sosiaalitukia uudistamalla, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös ihmistä tukevat palvelut.

Me tulemme lähiviikkoina esittämään, miten verotusta tulisi uudistaa siten, että veropohjaa tiivistetään ja verotuksen porsaanreikiä tukitaan. Tämä uusi, parempi verojärjestelmä kannustaa meitä kestävään kulutukseen ja pitää huolen siitä, että verotulot riittävät myös muuttuvassa maailmassa.  

Näin, tällaisin teoin kasvaa keskinäinenluottamuksemme. Kultakin kykyjensä mukaan, kullekin tarpeidensa mukaan.

Vaikka logistisesti olemme Suomessa lähes kuin saarella, me emme elä umpiossa. Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava.Talous- ja rahaliitto EMU:a on kehitettävä paremmin kasvua ja työllisyyttä tukevaksi. Meille sosialidemokraateille tämä tarkoittaa työntekijöiden aseman vahvistamista, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäämistä, kansalaisten oikeutta perusturvaan, koulutukseen, työhön ja toimeentuloon kaikkialla Euroopassa, sekä demokratian vahvistamista niin jäsenmaissa kuin unionissa. Ihmiset arvioivat unionia sen tulosten, ei hallintomallien perusteella. Hallintomalleja muuttamalla eurooppalaisen yhteistyön suosio ei kasva. 

Kun me edistämme monenkeskistä sääntöihin pohjautuvaa maailmaa ja torjumme koko maailmaa uhkaavaa ympäristökatastrofia, vanhassa mantereessa on vara parempi. Yhteistyöllä me vahvistamme luottamusta koko Euroopan tulevaisuuteen.

Meidän, SDP:n tavoitteenamme on viedä Suomi EU:n puheenjohtajuuskaudelle heinäkuussa 2019, maksimoida vaikutusvaltamme unionin pöydissä ja olla Suomen johtava Eurooppa-puolue.

***
Edellä on kuvattu, millä tavoin SDP vastaisi työelämän murrokseen. Vahvistamalla osaamista ja uudistamalla sosiaaliturvaa. Työelämän murros ei ole kuitenkaan ainoa suomalaista yhteiskuntaa kohtaava muutoshaaste. Ihmisten toiminta on asettanut koko maapallon ekologisen kestävyyden koetukselle. 

Kansainvälisessä politiikassa on tapahtumassasiirtymä monenkeskisestä yhteistyöstä suurvaltojen välisen voimapolitiikkaan. Kun Ruotsi istuu YK:n turvaneuvostossa ja toverit lahden takana isännöivät korkean tason kokouksia tai toimivat neuvotteluiden välittäjinä, Suomen ulkoministeristä ei juuri kuulla. Viimeistään ensi hallituskaudella meidän täytyy kysyä itseltämme mitä Suomi haluaa? Jos eme ole tuomari emmekä lääkäri, niin ehkä voimme olla osaamista tarjoava valmentaja. 

Demokraattisia yhteiskuntia haastetaan eri tavoin ja myös suomalaisesta demokratiasta meidän on oltava huolissammeMyömeillesosialidemokraateille on esitetty haaste osallistaaenemmän ja paremmin, ja siihen aiomme totisesti tarttua

Taloudellinen eriarvoistuminen uhkaa jakaa ihmisiä ja samoin voimakas rakennemuutos – tästä Rafu puhui jo 1970 –  ja kaupungistuminen jakavat Suomea uudella tavalla. Näihin megaluokan haasteisiin on meidän sosialidemokraattien lisäksi muiden poliittisten liikkeiden muodostettava kanta. Emme voi olla passiivisia tulevaisuuden suhteen.

Tästä syystä SDP on käynnistänyt mittavan tulevaisuustyön. Siihen osallistuu 450 toveria ympäri maan. Suomi 2030 laatii pidemmän aikavälin ratkaisuja Suomen ja maailman muutoshaasteisiin. Tähän työhön me kutsumme mukaan kaikkia kansalaisjärjestöjä, elinkeinoelämää ja kansalaisia. Me tarvitsemme pidemmäaikavälin tiekartan, tiekartan jonka mukaisesti Suomea uudistetaan ja rakennetaan yhdessäMe tarvitsemme yhteiskunnallista luottamusta, kykyä rakentaa siltoja ja ylittää niitä.

Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta meidän arvojemme pohjalta luotuun näköalaan voi luottaa. Meillä on rohkeutta ottaa se yhdessä vastaan varmana siitä, että me selviämme kuten aina ennenkin. Jos vain olemme rohkeita, ja luotamme kykyihimme.

Kun SDP on rohkeimmillaan, SDP on parhaimmillaan. 

***
Kuten tällä vaalikaudella olemme nähneet, uudistaminen ei onnistu ilman luottamusta. Mitä enemmän on luottamusta, sitä helpompi on uudistaa. Nyt niin ei ole ja siksi SDP haluaa palauttaa luottamusyhteiskunnan. Kokoomuksen ylimielisyyden ja keskustan kakkaroiden tilalle on vaihdettava luottamuksen kehä, jossa luottamus itseen, muihin ja yhteiskuntaan muuttuu luottamukseksi tulevaisuuteen.

Olemme ylpeitä hyvinvointivaltiosta, mutta meemme lepää laakereillamme. Me haluamme mennä eteenpäin, pysyä liikkeellä.  Politiikan avulla me huolehdimme siitä, että muutos ja kehitys tarjoavat enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Hyvät ystävät!

Minä puhuin teille luottamuksesta, rohkeudesta ja tulevaisuudesta. 

Luottamus ova ne tuhannet siteet jotka yhdistävämeitä tässä hetkessä, niihin jotka ovat menneet ja niihin jotka tulevat. Ja luottamus vie meitä eteenpäin vaikka aina emme ole samaa mieltä

Rohkeus on tehdä valintoja, ja kyseenalaistaa se, etteikö vaihtoehtoja olisi. Niitä on. Tulevaisuus on meidän omissa käsissämme. 

Suomi muuttaa suuntansa vaalien kautta. Me haluamme uuden suunnan ja kutsumme kaikki mukaan. Me olemme valmiita. Niin olet sinäkin.

Leave a Comment

Your email address will not be published.

*