Petra Peltonen ja Ville Lintunen kaavoittavat ihmisläheisesti

Uusi sukupolvi ottanut ohjia Turun kaupunkisuunnittelussa

 

Petra ja Ville kaavoittavat ihmisläheisesti

 

Vuodenvaihteessa aloitti Turussa uusi organisaatio, kun vanha kaavoituspuoli ja kiinteistöpuoli yhdistettiin yhden lautakunnan alaisuuteen. SDP:ltä uudessa toimielimessä on mukana uuden sukupolven kaksikko Ville Lintunen ja Petra Peltonen.

Vuodenvaihteessa lautakunnan nimi ja tehtäväkenttä muuttuivat. Odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea uutta vanhasta kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan tehtävänkentästä tulee lautakuntamme päätettäväksi. Koko alkukausi on ollut uuden opettelua, eikä se lopu vielä tänäkään vuonna, kertoo Petra Peltonen.

Peltonen on SDP:n ensimmäinen varavaltuutettu ja äänimäärä olisi riittänyt missä tahansa muussa puolueessa läpimenoon. Hän työskentelee ylioppilaskunnassa ja on myös SDP:n puoluehallituksen jäsen. Viime kaudella Peltonen oli nuorisolautakunnan varapuheenjohtaja ja kuluvalla kaudella hänen on tarkoitus nousta kaupunginhallitukseen.

 

Demokratia toimii kaupunkisuunnittelussa

­- On selvää, että Turussa tulee kaavoittaa nykyistäkin enemmän tulevina vuosina. Kaavoittaminen on ainoa keino jolla pystytään hillitsemään uusien asuntojen hintojen kasvua. Tähän kehitykseen liittyy kuitenkin omat haasteensa, sillä kun tavoitteet ovat lähinnä määrällisiä, niin päätöksenteossa tulee myös huolehtia kaavojen laadusta, sanoo Ville Lintunen.

Turku on vanha kaupunki ja vaikka esimerkiksi keskusta-alueelta löytyisikin omistajan mielestä hyvä täydennysrakentamispaikka, niin jo pelkästään naapuritalojen rakenteet voivat pois sulkea tiettyjä ratkaisumalleja, Ville Lintunen jatkaa.

Lintunen on myös varavaltuutettu ja siviilissä salibandyseura FBC Turun toiminnanjohtaja. Viime kaudella Lintunen vaikutti liikuntalautakunnassa. Millä tavalla nykyinen lautakuntatyö poikkeaa aikaisemmasta?

– Ehkä yllättävintä on ollut huomata päätöksenteon parempi demokraattisuus verrattuna aiemmin kokemaani lautakuntatyöskentelyyn, sanoo Ville Lintunen.

– Osin tämä johtuu kaavoituksen lakisääteisyydestä, mutta myös  työskentelykulttuurista, jossa poliittisten päättäjien mielipiteet on totuttu huomioimaan kaavoitusprosessissa alusta alkaen. Tällä tavalla kaavan valmistelijat myös samalla itse varmistavat etteivät tee tarpeetonta työtä, jota ei voisi saada poliittisen päätöksenteon rattaista lävitse, Lintunen sanoo.

Petra Peltosen on puolestaan yllättänyt käsittelyssä olevien asioiden suuri määrä.

– Turku kasvaa ja kehittyy huimalla vauhdilla. Rakennustyömaiden määrä ei kerro vielä koko totuutta, sillä putkessa on koko ajan valtavasti isoja ja pienempiä kehityskohteita ympäri kaupunkia, Peltonen kertoo.

 

Yhteistyötä eri puolueiden kanssa

– Itselleni tähän mennessä mielenpainuvin päätös on ollut Hirvensaloa koskevan yleiskaavan hyväksyminen. Itse prosessi hieman venähti, mutta käytännössä saimme yleiskaavaan lävitse yhdessä vihreiden kanssa lähes kaikki ne asiat, jotka halusimme siellä olevan, Ville Lintunen sanoo.

Myös Peltonen mainitsee Hirvensalon osayleiskaavan runsaasta kuntalaispalautteesta johtuen. Enemmistöjä on syntynyt asia kerrallaan lautakunnassa eri puolueiden kanssa.

– Vihreiden kanssa olemme useissa asioissa löytäneet toisemme ja saaneet muodostettuja enemmistöjä päätösten taakse, mutta emme missään vaiheessa ole myöskään sulkeneet pois vaihtoehtoa etteikö myös Kokoomuksen kanssa voida tietyissä asioissa olla samalla puolella. Tavoitteenamme demariryhmässä on ollut ehkä hieman aiempaa ihmisläheisempi kaavoituspolitiikka, Ville Lintunen määrittelee.

Petra Peltonen muistuttaa, että kaupunkikehitys on maratonlaji:

– Varsinkin vaikutuksiltaan merkittävät kaavat, jotka menevät kaupunkiympäristölautakunnasta vielä kaupunginvaltuuston käsittelyyn, etenevät niin hitaasti, ettei monikaan meillä nyt käsittelyssä oleva hanke pääse edes alkamaan tämän valtuustokauden aikana.

 

Tulevaisuuden Turkua suunnittelemassa

Miltä Petra Peltosen mielestä Turku näyttää vuosikymmenen kuluttua?

– Kymmenen vuoden kuluttua Turun keskustan suuret kehityskohteet, kuten kävelykeskustan laajentaminen ja sujuva liikkuminen kaikilla liikennevälineillä, on saatu tehtyä lähes valmiiksi, Peltonen toivoo.

– Lisäksi toivon, että koko ajan vilkastuvasta Kupittaan alueesta on muodostumassa toimiva kokonaisuus, joka yhdistyy luontevasti Turun historialliseen keskustaan.

Ville Lintunen mainitsee myös keskustan täydennysrakentamisen, joskaan hän ei usko hurjimpiin arvioihin määrästä. Jokainen täydennysrakentamiskohde on sen verran yksilöllinen.

– Suurempi näkyvä muutos tulee koskemaan keskustaa ympäröivää ns. brownfield-aluetta: Itäharjua, ratapihan aluetta, Pukkilan aluetta sekä Kakolan ja Linnakaupungin alueita, jotka tulevat muuttumaan merkittävällä tavalla, Lintunen sanoo.

– Myös lähiöitä tulee pystyä kehittämään toimivalla tavalla, sillä niissä on kiinni merkittävä osa kansallisomaisuuttamme. Palveluiden turvaaminen lähiöissä on siksi tulevaisuuden kannalta merkittävä haaste. Käytännössä Turun tulisi pystyä joka kolmas vuosi rakentamaan jatkossa yksi monitoimitalo, jotta koulu- ja palveluverkko pysyy kunnossa, Ville Lintunen sanoo.

Turun hankkeet liittyvät toki valtakunnallisiinkin suunnitelmiin: – Toivon, että tunnin juna olisi jo rakenteilla ja sen myötä olisi uudistettu myös Turun linja-auto- ja rautatieasemat, Petra Peltonen visioi.

 

Kuvateksti:

Petra Peltonen ja Ville Lintunen muodostavat SDP:n ryhmän Turun vaikutusvaltaisessa kaupunkiympäristölautakunnassa. Yksi paljon puhutuista Turun tonteista on ns. Hämähäkkitontti.

Teksti: Petja Raaska

Kuva: Henry Toivari

Haastattelu on julkaistu Kaikki Mukaan -lehdessä, joka on luettavissa kokonaan täällä: Kaikki mukaan 1_2018.

Leave a Comment

Your email address will not be published.

*