Mari-Elina Koivusalo : Kasvua luodaan kasvuinvestoinneilla

Mari-Elina Koivusalo

Turku on viime ajat liitänyt positiivisen rakennemuutoksen harjalla. Talouden hyvän vireen odotetaan jatkuvan pitkään, mutta sitä on monin tavoin vahvistettava. Tässä turkulaiset poliitikot tulvat olemaan avainasemassa; tarvitaan rohkeutta, päätöksentekokykyä ja ennakkoluulotonta kasvuhakuisuutta.

Turusta ja sen hyvästä vireestä on pikkuhiljaa Suomessa – ja osin myös muualla maailmassa – tullut käsite. Turku kasvaa nyt ennennäkemätöntä vauhtia ja vuoden 2030 yleiskaavan tavoitteeksi on asetettu 220 000 asukasta. Tämä vaatii toteutuakseen kaupungilta myös tekoja. Kasvu ja elinvoima ovat kaupungeille elintärkeää ja siihen on suhtauduttava vain ja ainoastaan positiivisesti. Kasvava, tulevaisuuteen rohkeasti katsova kaupunki on myös houkutteleva niin yrityksille kuin uusille asukkaillekin.

Turkulaisten lehtien mielipidepalstat ja uutisoinnit ovat viime aikoina täyttyneet huolella siitä, ettei Turulla ole varaa tehdä jatkossa suunniteltuja investointeja. Erityisesti joukkoliikenneratkaisua on monissa kannanotoissa käännetty kohti ei-tehdä-mitään -ajatusta. Samalla on kyseenalaistettu monien muidenkin investointien tarpeellisuutta, varoitettu velkataakan kasvusta ja jopa peloteltu kriisikuntamenettelyyn joutumisella.

Turun kaupungin konsernivelka (kaupungin ja sen yhtiöiden yhteenlaskettu velka) ei ole erityisen huolestuttavalla tasolla. Vuoden 2017 tilinpäätöksiä vertailtaessa Turku on yhdeksän suurimman kaupungin vertailussa sijalla kuusi, 7292€/asukas. Suurin velkataakka on Espoolla, 12280€/asukas, seuraavan tulevat Vantaa 8834€, Kuopio 8011 ja Helsinki 7732.

Jotta saadaan kasvua sekä vetovoimaa ja rakennetaan tulevaisuuden Turkua, tarvitaan myös investointeja.

Turun kärkihankkeet kuten Blue Industry Park, Tiedepuisto, keskustavisio ja raitiotie ovat sellaisia, joilla luodaan edellytykset Turun kukoistukselle tulevaisuudessa. Unohtaa ei sovi Tunnin junaa, jonka myötä muodostuva Etelä-Suomen yhtenäinen työssäkäyntialue parantaa koko alueen elinvoimaa, kilpailukykyä ja työvoiman liikkuvuutta. Tunnin juna tuo suuria mahdollisuuksia, joita on tuettava Turun kärkihankkeilla. Jos näitä ei ole uskallusta toteuttaa, on Turun merkitys koko Suomelle ja Itämeren alueelle huomattavasti vähäisempi kuin mitä se voisi olla. On myös täysin selvää, että kasvava kaupunki huolehtii myös koulu- ja päiväkoti-investoinneista ja palvelulupauksesta asukkaille.

Vuonna 2012 Siemensin kanssa tehty selvitys raitiotien vaikutuksista kaupungeille antaa osviittaa siitä, miten joukkoliikenneratkaisun tulee palvella kaupunkia isompien ihmismassojen kuljettamisen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja viihtyisämmän kaupunkiympäristön lisäksi. Tuolloisen selvityksen mukaan raitiotie toisi mukanaan vähintään 480-850 miljoonan euron kiinteistöjen arvonnousun. Kaupungin kiinteistöjen arvonnousu toimisi näin myös osana rahoitusratkaisua. Vaihtoehtoinen superbussi-ratkaisu taas ei olisi lainkaan kaupunkikehitysratkaisu siinä missä raitiotie. Sen etu on vain raitiotietä edullisempi hinta, mutta tavoitteen ollessa kasvu eikä säästöt, on superbussin rakentaminen poissuljettu vaihtoehto.

Kaiken kaikkiaan Turun tulevien vuosien investointitarpeet ovat seurausta kasvusta ja sen ylläpitämiseksi investointeja tulee tehdä jatkossakin. Suurin huolenaihe Turulle on mahdollinen maakuntauudistus, jonka voimaantulosta saati vaikutuksista kuntatalouteen ei ole varmuutta. Tulevaisuutta olisi helpompi suunnitella, jos valtiovallan toimesta ei jatkuvasti luotaisi epävarmuustekijöitä kasvavien kaupunkien ylle.

Elämme kaupunkien aikakautta. Turunkin on syytä ymmärtää merkityksensä ja luoda rohkeasti oma tulevaisuutensa. Jos mitään ei uskalleta tehdä, ei varmuudella mitään saavutetakaan. Jos taas uskalletaan tehdä, voidaan sillä saavuttaa suuria.

 

Mari-Elina Koivusalo

Kaupunginvaltuutettu (sd.)

Leave a Comment

Your email address will not be published.

*