Kansanedustaja Tytti Tuppuraisen vappupuhe Turussa 2017

Tytti Tuppurainen Turun vappujuhlassa 2017. Kuva: Henry Toivari

Vappupuhe 2017
Kansanedustaja Tytti Tuppurainen

Hyvät toverit
Lämmin kiitos kutsusta tulla vappupuhujaksi Turkuun. Vappu on meille erityinen juhla ja tänne saapuminen on erityinen ilo – ei vain siksi että täällä näkyy iloisia ilmeitä ja tapaa tuttuja tovereita vuosien varrelta, vaan myös siksi että täällä suomalainen sosialidemokratia on syntysijoillaan. Turun työväentalolla heinäkuussa 1899 pidetyssä kokouksessa perustettiin Suomen Työväenpuolue, eli nykyisen Suomen Sosialidemokraattisen puolueen edeltäjä.
Forssan kokouksen ohella Turun kokous kuuluu niihin työväenliikkeen tapahtumiin, joilla on ollut käänteentekevä vaikutus. Työväenpuolueesta tuli maamme ensimmäinen, moderni kansanpuolue. Turun ohjelmassa ei julistettu sosialismia, vaan luokkasodan sijaan asetettiin käytännönläheisiä tavoitteita. Näitä tavoitteita voi silti todellakin vielä tänäkin päivänä pitää radikaaleina – ja ajankohtaisina: työväenpuolue asettui ajamaan muun muassa sukupuolten täydellistä tasa-arvoa ja maksuttomia oikeudenkäynti- ja lääkäripalveluja sekä maksutonta opetusta kaikissa oppilaitoksissa. Lähestulkoon mykistävän kaukonäköistä ja ennakkoluulotonta tovereilta liki 120 vuotta sitten! Tässä Turun hengessä on hyvä antautua vapputunnelmaan ja antaa ajatusten kantaa kohti 2020-luvun uutta työväenliikettä ja sosialidemokratiaa.
Hyvät toverit
Kuluva vuosi kietoutuu kiehtovasti yhteen maamme historian kanssa. Historia ei ole vain jotain mennyttä, vaan historia on sitä miten me tässä ajassa selitämme kaikkea sitä mikä on tuonut meidät tähän päivään.
Sata vuotta sitten Suomi itsenäistyi ja astui kansakuntana kansakuntien joukkoon. Tänä päivänä kysytään taas mikä on Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä. Olemmeko aktiivinen osa vahvaa Euroopan unionia, vai ajaudutaanko jälleen suurvaltojen Eurooppaan, jossa Suomi väistämättä olisi osa jotain etupiiriä? Sata vuotta sitten työväenliike oli ratkaisevassa asemassa maamme itsenäistymisessä. Voi sanoa, että itsenäistymisvuonna 1917 työväenliike otti ohjat käsiinsä, ja sosialidemokraatti Oskari Tokoin johdolla laadittiin eduskunnalle vallan ottava valtalaki. Juuri Oskari Tokoi lausui eduskunnassa ensimmäisenä ääneen ajatuksen maamme itsenäisyydestä puhuessaan lähes täsmälleen sata vuotta sitten, huhtikuun 20. päivä 1917: ”Suomen kansa on aikojen kuluessa kehittynyt ja kypsynyt itsenäiseksi kansaksi, täysin itsenäiseksi määräämään omasta oikeudestansa, omista asioistansa ja omista suunnistansa.” Tokoille kysymys oli kansanvallasta ja vapaudesta.
Voi kysyä eivätkö sosialidemokraatit tänäkin päivänä ole ratkaisevassa roolissa, kun maanosamme tulevaisuutta määritellään ja Suomen paikkaa siinä. Juuri sosialidemokraattien on oltava se liike, joka jo oman historiansa – alun perinkin kansainvälisentyöväenliikkeen – nojalla antaa ilmaisuvoiman sille tahdolle joka turvaa rauhan Euroopassa ja torjuu esiin pyrkivän kansallismielisen oikeistopopulismin. Juuri sosialidemokratian on osoitettava kansalaisille, ettei meidän omista asioista päättääksemme pidä sulkeutua muulta maailmalta, vaan että omasta suunnastamme voimme päättää vain ja ainoastaan tasaväkisessä yhteistyössä maanosamme muiden demokratioiden kanssa.
Hyvät toverit, tarvitaan uusi isänmaallisuuden ja kansainvälisyyden liitto; uusi liitto patriotismin ja globalismin kesken.
Katsokaamme tätä asiaa hieman likemmin.
Me seuraamme nyt herkeämättä kansainvälisiä uutisia. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trumpin sata ensimmäistä päivää on jättänyt jälkeensä hämmennyksen suurvallan hallinnon toimintakyvystä ja sen politiikan sisällöstä. Iso-Britannian ero Euroopan unionista näyttää tuovan vain huonoja ja vähemmän edullisia vaihtoehtoja niin sille itselleen kuin muulle maanosalle. Ranskassa presidentinvaalien toisella kierroksella kohtaavat vanhojen valtapuolueiden sijaan ehdokkaat äärioikeistosta ja uudesta, varta vasten presidentinvaaleja varten perustetusta kansaliikkeestä. Moni asia on kärjistynyt tai jopa keikahtanut nurin, ja usein tunne uutisia lukiessa on kuin absurdia näytelmää seuratessa. Populismi, vaihtoehtoiset faktat ja erilainen huuhaa sekä suoranaiset valheet ovat syrjäyttäneet tosiasioihin ja tietoon perustuvan politiikan puheen.
Kansainvälinen yhteisö, maailma, on vedenjakajalla, Eurooppa on vaakalaudalla. EU kestää vielä Brexitin, mutta mikäli sen perustajajäseniin kuuluvaa mahtimaa, Ranska, äänestää ensi sunnuntain vaaleissa presidentikseen Marine Le Penin, on eurooppalainen yhteistyö kriisissä ja nyky-EU tiensä päässä. Suomelle tämä on kohtalonkysymys, sillä unioni on meille perustavanlaatuinen turvallisuusyhteisö; me olemme suuntamme valinneet, me olemme länttä. Onneksi meillä on varaa olla varovaisen optimistisia: mielipidemittausten mukaan Eurooppa-myönteinen Emmanuel Macron on johdossa ja yhteistyöhön perustuva politiikka pysyy raiteillaan. En Marche, Liikkeelle!
Sosialidemokratian kehitys tämän kaiken keskellä on ollut lannistava. Vaali vaalilta, maa maalta ennen niin vahvat sosialidemokraattiset puolueet on lyöty kanveesiin. Niin on käynyt Kreikassa, niin kävi Hollannissa, niin kävi Ranskassa ja niin käynee Iso-Britanniassa. Moni miettii, onko tyrmäys niin kova, ettei sosialidemokratia enää siitä nouse. Voiko sosialidemokratia jopa vähitellen lakata olemasta?
Tähän vastataksemme on pohdittava mistä on kysymys siinä ilmiössä, joka on nostanut pintaan Brexitin, Trumpin ja tyrkkää Le Penin vaarallisen lähelle. Kysymys on nähdäkseni vastareaktiosta ja turhautumisesta finanssikriisin jälkeiseen lamaan ja jo lähes vuosikymmenen kestäneeseen hitaaseen kasvuun. Syypäänä työttömyyteen ja osattomuuteen nähdään globalisaatio ja maahanmuuttajat. Vanha valta on ollut kyvytön selittämään kansainvälisen talouden ja työnjaon merkitystä sekä harjoittanut pahimmillaan eriarvoisuutta lisäävää politiikkaa. Neuvottomuuden vallitessa tilan ovat ottaneet populistit, jotka kansallismielisellä propagandalla luovat illuusion kansallisvaltion kyvystä muuttaa kaikki taas hyväksi – omalle kansalle. Kuvaan kuuluu anastaa isänmaalliset symbolit ja kansan käsite omaan, populistiseen käyttöön. Konservatiivisilla arvoilla halutaan ilmentää järjestystä ja voimaa. Putinin Venäjä on uuden kansallismielisen konservatismin mallimaa, ja Venäjä rahoittaakin oikeistopopulistisia puolueita Euroopassa – puhumattakaan sen roolista Trumpin valinnassa – parhaiden hajota ja hallitse –oppien mukaan.
Populismin nousu ei ole jäänyt vaille vastavoimaa. Liberaalit arvot keräävät tuulta siipiensä alle, ja ympäri Eurooppaa demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon kiinnittyneet aatteet elävät aamunkoittoa. Nämä humaanit, kansainvälistä yhteistyötä korostavat arvot ovat näkyneet muun muassa Itävallassa presidentinvaalien yhteydessä ja Suomessa käydyissä kuntavaaleissa. Ranskassa tätä varten perustettiin Macronin kansanliike.
Hyvät kuulijat,
Näyttää siltä, että aatteiden taistelussa jännite muodostuu taas kerran konservatismin ja liberalismin välille. Tässä polariteetissa sosialidemokratiaan ei lataudu energiaa, ellei se selvästi ilmennä jompaakumpaa. Aina toisinaan sosialidemokratian sanotaan muuttuneen yhteiskunnallisesta uudistajasta vanhojen rakenteiden säilyttäjäksi. Olisimmeko siis muuttuneet pohjimmiltamme konservatiivisiksi? Tätä valintaa teemme tässä ajassa. Kuva piirtyy useiden erillispäätösten summana. Alun perin sosialidemokratia on ollut vanhoja rakenteita ja hierarkioita purkava radikaali kansanliike. Se on perin juurin liberaalia. Bernsteinilainen sosialidemokratia, jossa liike on päämäärää tärkeämpää, oli liberalismin ilmenemismuoto. Se on hyvä ottaa lähtökohdaksi, kun asetamme sosialidemokratian aatteiden kartalle meidän aikanamme. Emme ole konservatiivinen, vaan uudistushenkinen arvoliberaali yleispuolue. Emme vastaa populismin haasteeseen pidättäytymällä vanhassa, saati ammentamalla samasta lähteestä, vaan luomalla uusi, tietoon ja tosiasioihin perustava avoimesti kansainvälinen arvoliberaali sosialidemokratia. Sille on tilausta. Sen sijaan kilpalaulannasta populistien kanssa ei hyvää seuraa. Niin kuin Väinö Tanner aikanaan totesi kommunisteista: niiden kanssa ei pidä mennä huutokauppaan. Ne tarjoavat aina enemmän.
Populisteja emme voi voittaa niiden omilla lääkkeillä, mutta voimme muuttaa heidän myrkyttämänsä asiat myönteisiksi. Viittaan tässä nyt kansaan ja kotimaahan. Nationalismi on vaarallista kansallismielisyyttä, joka helposti kääntää meidät ja teidät vastakkain, vihollisiksi. Patriotismi sen sijaan on myönteistä isänmaallisuutta, joka parhaimmillaan auttaa meitä tuntemaan omat juuremme ja lähtökohtamme ja antaa oikeita eväitä kohdata muita. On oikein olla isänmaallinen, me olemme kansaa myös. Juhlimme itsenäisyyttä, kunnioitamme siniristilippua, laulamme Maamme-laulua. Viisas ja edistyksellinen poliittinen liike valjastaa nyt isänmaallisuuden kansainvälisen yhteistyön käyntivoimaksi. Ja toisinpäin, kansainvälinen yhteistyö laitetaan toimimaan isänmaan ja kansan parhaaksi. Tarvitaan siis uusi tulkinta patriotismin ja globalismin yhteiselosta, meidän on luotava uusi isänmaallisuuden ja kansainvälisyyden liitto. Ja mikä liike, mikä aate tähän olisi parempi kuin sosialidemokratia? Meidän tehtävämme on osoittaa, että muurien ja rajojen sijaan, että sulkeutuvien protektionististen talouksien sijaan, on luotavissa avoin kansainvälinen yhteistyö ja työnjako, joka toimii kaikkien, ei vain harvojen parhaaksi. Aloitetta emme voi jättää oikeistolle, sillä sen politiikan seurauksena eriarvoisuus kasvaa. Sosialidemokratialle on nyt historiallinen tilaus nousta selkeästi kansainväliseksi uudistusliikkeeksi.
Turun SDP:n vappujuhla 2017, TTY:n soittokunta. Kuva: Petja Raaska
Hyvät toverit,
Suomalaisille tällä on erityisen paljon annettavaa. Me olemme vain häviäjiä, mikäli kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön tilalle astuu suurvaltapolitiikka ja siihen kuuluvat etupiirit. Kuten työväenliike itsenäistymisemme vuotena 1917 otti selkeän linjan, on myös meidän, tämän päivän sosialidemokraattien, tänä juhlavuonna 2017 otettava selkeä linja. Tehtävämme on puolustaa eurooppalaista yhteistyötä. EU-jäsenyytemme alkuajoista lähtien olemme valinneet linjaksemme kuulua unionin kaikkiin ytimiin. Olemme olleet niin Schengen-yhteistyössä kuin eurossakin. Meidän linjamme on: enemmän Eurooppaa. Emme anna äärioikeiston hajottaa yhteistä Eurooppaamme. Eurooppa-keskustelun aika on nyt. Tässä keskustelussa tehtävämme on osoittaa, kuinka me kaikki hyödymme syvenevästä yhteistyöstä. Me olemme mukana siellä missä yhteistyötä tehdään. Se on myös isänmaan etu, sillä päätökset koskisivat meitä kuitenkin. Ei ole olemassa mitään rauhoitusaluetta, jonne EU:sta poispäin hakeutuvat voisivat jäädä. Keskinäisriippuvuuden maailmassa kaikki koskee kaikkia. Kun vaikutamme EU:ssa, vaikutamme omiin asioihimme.
Hyvät toverit,
2020-luvun sosialidemokratia on avara liike. Sen perustuu työhön ja oikeudenmukaisuuteen ja molempien osapuolten erityisyyttä kunnioittavaan yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ay-toimintaa arvostetaan ja sopimusyhteiskunta on voimissaan. Olemme laajoja kansanjoukkoja kokoava moderni yleispuolue, joka menestyy niin kaupungeissa kuin maakunnissa ja jolla on uskottava talouspolitiikka ja erinomaiset kansainväliset yhteydet. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja kv-kysymyksissä olemme johtava puolue. On myös kaksi muuta politiikan osa-aluetta, joilla olemme erityisen vahvoja. Ne ovat koulutus, osaaminen ja sivistys sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikka. Koulutuspolitiikkamme on määrätietoista aina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle ja tiedepolitiikkaan saakka. Näemme koulutuksen paitsi fiksuna investointina tulevaisuuteen myös yksilön voimavaroja lisäävänä sivistyksellisenä oikeutena. Ympäristöpolitiikkaamme tähtää maapallon säilyttämiseen elinkelpoisena myös tuleville sukupolville. Ymmärrämme että niin ilmastopolitiikka, luonnon monimuotoisuus kuin merten puhdistaminen muovisaastasta edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä ja kykyä nähdä omaa napaa pidemmälle.
Hyvät toverit,
Itsenäisyyden juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Tuo teema tiivistää sen tärkeän viestin, mikä yhteistyöllä on. Viesti ei ole: Suomen etu ensin, tai: Euroopan etu ensin. Se on: Turku on vahvempi, kun se tekee yhteistyötä muun Varsinais-Suomen kanssa, Varsinais-Suomi on vahvempi, kun se tekee yhteistyötä muun Suomen kanssa, Suomi on vahvempi, kun se tekee yhteistyötä muun Euroopan kanssa, ja Eurooppa on vahvempi, kun se tekee yhteistyötä muun maailman kanssa.
Hyvät kuulijat, hyvät toverit,
tässä puheessa olen pohtinut Suomea ja sosialidemokratiaa antaumuksella. Kiitos huomiostanne! …Muuten olen sitä mieltä, että kehysriihi oli huono, sote-uudistus on huono ja että hallitus on huono.
Hauskaa vappua!

Leave a Comment

Your email address will not be published.

*