Eloranta vaatii toimia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta

Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu jopa 800 000 ihmistä, joista 100 000-200 000 on lapsia ja nuoria. Joidenkin arvioiden mukaan mm. kolmasosassa kouluja ja päiväkoteja on sisäilmaongelmia. Korjausvelkaa arvioidaan olevan 5-8 mrd. euron edestä. Sairauskuluina sisäilmaongelmien arvioidaan maksavan jopa 1,6 mrd. euroa vuodessa, puhumattakaan sen inhimillisistä seurauksista.

Sisäilman kelvottomasta laadusta on riittänyt puhetta ainakin 1990-luvulta asti. Keskustelusta huolimatta ei uudistuksia ole saatu tehdyksi. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa huonoon sisäilmaan. Sen vuoksi tarvitaan nyt nopeita toimia, toteaa kansanedustaja, eduskunnan sisäilmaryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).

Sisäilman aiheuttamien oireiden ja sairauksien diagnosointi on edelleen epäyhtenäistä ja potilaat joutuvat kiertämään useiden eri erikoisalojen poliklinikoilla. Sisäilmasairaiden tutkimus ja hoito tulee saattaa kunnolliselle tolalle perustamalla sisäilmapotilaiden tutkimista varten sisäilmapoliklinikoita tai ympäristölääketieteen tutkimusyksikkö. Näissä erikoissairaanhoidon avohoitopoliklinikoissa olisi moniammatillinen tiimi sekä laboratorio, joka keskittyy sisäilmasta oireilevien kokonaisvaltaiseen tutkimukseen, diagnosoimiseen, hoitoon ja kuntoutukseen.

– Tuntuu hämmentävältä, että julkisuudessa joidenkin tahojen intressissä on vähätellä homealtistuneiden oireilua ja sairastelua yrittäen luoda mielikuvaa, että kyseessä olisi lähinnä psyykkinen ongelma. Se on rankkaa ja masentavaa kuunneltavaa jo ennestään vaikeissa olosuhteissa homeongelmien kanssa kamppaileville ihmisille. Sairastuneet tarvitsevat asiantuntevaa diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta, Eloranta painottaa.

Hometalojen ostajien turvaa tulee kehittää eikä suinkaan huonontaa, kuten tällä hallituskaudella on tehty. Valtion asunto- ja kehittämisrahaston korjausavustuksia terveyshaitan poistamiseksi vähitellen vähennettiin 1,5 miljoonaan euroon, kunnes ne lopetettiin kokonaan tämän vuoden alusta osana hallituksen säästötoimia.

-Korjausavustukset terveyshaitan poistamiseksi oli suunnattu kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa eläville perheille, joilla ei itsellään ollut enää muuta ulospääsyä homeloukustaan. Avustusten turvin voitiin pelastaa lukuisia perheitä takaisin normaalielämään. Ne pitää saada takaisin, Eloranta vaatii.

Kaikkiin Suomen kuntiin on saatava kuntakohtainen kiinteistöstrategia, joka pitää sisällään päiväkodit, koulut ja muut kiinteistöt ja jonka perusteella kiinteistöt pidetään kunnossa ja peruskorjataan ja huolletaan oikea-aikaisesti, eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat jo karua todellisuutta ja niiden korjaaminen kallista. Ennakoiva kiinteistönhuolto tulee kunnille merkittävästi edullisemmaksi kuin jo vaurioituneiden rakenteiden korjaaminen tai uusiminen.

– Kiinteistöstrategian lisäksi kuntien tulisi edellyttää lisäävän vuosittaiseen talousarvioon noin 3 % vuosittaisen määrärahan kunnan talousarviosta kiinteistökannan kunnossapitoa ja huoltoa varten. Korjausrakentamisessa haitta-aineiden, myrkyllisten rakennusmateriaalien sekä mikrobien kapselointi ja tiivistäminen rakenteiden sisään pitäisi kieltää, Eloranta painottaa.

 

Eloranta puhui aiheesta 15.11.2017 Sisäilmapaja9:ssä Porvoossa.

Leave a Comment

Your email address will not be published.

*