Asuinalueiden kehittämisohjelma

Näkemyksiä ja kehitysajatuksia 2020-luvulle

Johdanto

Lähiöiden historia asuinalueina liittyy Suomessa lähes yksinomaan kaupungistumiseen ja ihmisten asuttamiseen nopeasti ja suhteellisen hyvälaatuisesti. Sodan jälkeen syntyneet ns. suuret ikäluokat muuttivat joukolla opinto- ja työmahdollisuuksien myötä kaupunkeihin.

Nuoret perustivat perheensä ja elämänsä kasvaviin kaupunkeihin. Nopealla ja tehokkaalla rakentamisella saatiin tulokkaille aikaan asumista ja perusasioita elämään. Yhteiskunnan panostuksia oli käytössä vain niukasti ja usein myös muuttajilla oli vain vähän mahdollisuuksia asumisensa järjestämiseen.

Lähiöihin toteutettiin paljon asuntoja pienelle alueelle. Ne olivat kerrostalovaltaisia, mutta myös rivi-, luhti- sekä vähäisessä määrin omakotitaloja rakennettiin. Tiiviille ja runsasväkisille asuinalueille oli mahdollista toteuttaa tehokkaasti monia tarvittavia palveluita. Joukkoliikenne saatiin toimimaan riittävän palvelevasti ja kattavasti ja näin ihmiset pääsivät toimiinsa. Julkisille palveluille kuten päiväkodeille, kouluille ja terveydenhuollolle riitti tarvetta ja käyttäjiä. Kaupoilla, pankeilla, postilla, ravintoloilla ja kioskeille riitti asiakkaita.

Kansanterveyden kannalta merkittävää liikuntaa edistettiin. Lähiöihin rakennettiin kenttiä, joita käytettiin monipuolisesti pallopeleihin ja jääurheiluun. Päivisin liikuntapaikat olivat koulujen käytössä ja iltaisin harrastajilla. Lähiöiden välittömään läheisyyteen ja väleihin tehtiin kuntoratoja, jotka olivat luonnon lähellä ja sopivat mainiosti niin lenkkeilyyn kuin hiihtoonkin.

Kaupungistumisen ja kasvun tuomat mahdollisuudet

Nyt olemme tulleet jälleen tilanteeseen, jossa kaupungistuminen on aikamme megatrendi. Valtion teknologisen tutkimuskeskuksen vuonna 2016 julkaistun selvityksen mukaan pelkästään Turun seudulle tarvitaan vuoteen 2040 mennessä 40 000-50 000 uutta asuntoa.

Turun väkiluku kasvoi vuonna 2016 kymmenettä vuotta peräkkäin niin, että jokaisen vuoden kasvu on edellistä nopeampaa. Väkiluvun kasvun ja elinkeinoelämän myönteisen kehityksen takia rakentaminen on Turussa ennätysvauhdissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Turun väkiluku on kasvanut noin 10 000 asukkaalla. Vuoden 2016 lopussa kaupunkilaisia oli 187 564.

Yleiskaavatavoitteissa linjataan, että Turku kasvaa täydennysrakentamalla kaupunkia tiiviimmäksi. Työpaikat, palvelut ja ihmiset keskittyvät keskustaan ja sen läheisyyteen

Toisaalta meillä on olemassa valtava potentiaali täydennysrakentamiselle lähiöissämme. Infrastruktuuri, joukkoliikenneyhteydet ja monet palvelut ovat jo valmiina. Tiiviin yhdyskuntarakenteen läheisyydessä on luonto liikuntamahdollisuuksineen. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen myös reuna-alueilla on mahdollisuus tehdä kaupunkirakennetta nykyaikaisemmaksi. Yhdyskuntarakenteen hajauttamista ei pidä enää edistää.

Kun lähiöt aikanaan rakennettiin, asuinalueet suunniteltiin käyttäjilleen. Suunnittelun aikajänne oli noin 30 – 40 vuotta. Käytännössä alueen demograafinen kehitys, tulotason muutos sekä rakennusten ja infrastruktuurin tekninen kestävyys oli nähtävissä tuon ajan verran. Nyt lähiöiden korjausrakentaminen on käynnistynyt ja käynnistymässä. Tämä on hyvä tilaisuus päivittää lähiöt 2020-luvulle; tehdä niistä moderneja, energiatehokkaita ja viihtyisiä. Lähiöt ovat osa kansallisomaisuuttamme, eikä niitä pidä päästää rappeutumaan.

Lähiöt ja asuinalueet tarvitsevat näkemyksiin perustuvan suunnitelman seuraavalle 30 – 40 vuodelle. Suunnitelmaa toteuttamaan tarvitaan kaupunki yhdessä asukkaiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

Teesi 1: Tarvitsemme lähiöiden kehittämisohjelman, joka toteutetaan yhdessä kaupungin, asukkaiden sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa

Teesi 2: Lähiöt on nähtävä voimavarana, joissa on suuri kehityspotentiaali ratkottaessa väestönkasvun tuomaa asuntotarvetta

Asuntopolitiikan tavoitteet ja asumisen tulevaisuus

Asuntopolitiikan ensisijainen tavoite on asianmukaisen asumisen aikaansaaminen kaikille. Tärkeää on, että koti tarjoaisi suojan ja turvan ihmisille sekä terveen ympäristön elää. Lisäksi kodista olisi mahdollista päästä elämän kannalta tärkeisiin paikkoihin. Asumisen pitäisi olla myös hinnaltaan kohtuullista ja kotitaloudelle pitäisi jäädä elämään ja arkeen riittävästi varoja.

Asuntopolitiikan tavoitteita ovat myös asuntokannan kasvattaminen, omistusasumisen kasvattaminen, vanhan ja huonolaatuisen asuntokannan korvaaminen uudella ja paremmalla, yksityisen vuokra-asuntokannan korvaaminen julkisella, asumistason kehittäminen uusilla asunnoilla tai korjauksilla, asumiskustannusten alentaminen, asuintalojen ja asuinalueiden yhteisötavoitteet, riippumattomuus ulkomaisista toimittajista jne. Lisäksi asuntopolitiikka liittyy muihin tärkeisiin yhteiskunnan osiin kuten talous- ja työllisyyspolitiikkaan, seutu- ja aluepolitiikkaan, energia-, suhdanne- ja tulonjakopolitiikkaan.

Yksi keskeinen haaste on lapsiperheille sopivien laadukkaiden asuntojen saatavuus hyvien jalankulku- ja joukkoliikenneyhteyksien ääreltä. Jos tähän ei kyetä vastaamaan, on vaarana lapsiperheiden muutto kehysalueille kauaksi työpaikoista ja palveluista. Jatkossa tulisikin yhä enemmän kaavoittaa kaupunkipientaloja ja rivitaloja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Valitettavasti monilla on vain hyvin vähän asumisen vaihtoehtoja. Maksuhäiriöt ja monenlaiset elämänkohtalot voivat aiheuttaa vaikeuksia asuntomarkkinoilla. Siksi onkin tärkeää, että on olemassa yleishyödyllisiä toimijoita, jotka toimivat sosiaalisesti tarkoituksenmukaisesti. Käytännössä nämä toimijat asettavat asuntomarkkinoilla huonoimmassa asemassa olevat kodin tarvitsijat etusijalle. Samalla on huolehdittava kuitenkin siitä, etteivät sosiaaliset ongelmat ala kasaantua millekään asuinalueelle liian yksipuolisen asuntotuotannon seurauksena.

Turussa järjestetään asumisneuvontaa joidenkin vuokra-asuntoyhteisöjen ja alueellisten toimijoiden kautta. Jatkossa kaupunki voisi olla taho, joka tarjoaa yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille asumisneuvontaa. Asumisneuvonta on henkilökohtaiseen asumiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta, asuinyhteisöille hyvään ja turvalliseen asumiseen liittyvää tukea sekä asuinalueelle läsnäoloa, osallistumista, havainnointia ja kykyä toteuttaa toimenpiteitä. Asumisneuvojien varhaisella puuttumisella voidaan vähentää sekä suuria henkilökohtaisia että asuinyhteisöjen ongelmia.

Läsnäolon asuinalueilla pitää olla luontevaa ja riittävää ja sillä pitää olla arvovaltaa ja kykyä toimia. Aikanaan esimerkiksi korttelipoliisit pystyivät asemaansa kuuluvalla arvovallalla havainnoimaan asioita ja ylläpitämään järjestystä alueilla. Korttelipoliisi opasti nuoria sääntöihin ja toimi auktoriteettina. Tämänkaltaista hyvää ja vaikuttavaa läsnäoloa tarvittaisiin edelleen.

Teesi 3: Kaupunkirakennetta tiivistettäessä on huomioitava myös lapsiperheiden asumisen tarpeet

Teesi 4: Yleishyödylliset toimijat ovat tärkeässä roolissa turvaamassa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa

Teesi 5: Kaupungin tulee järjestää asumisneuvontaa

Teesi 6: Korttelipoliisit tulisi saada takaisin asuinalueille

Palvelujen tulevaisuus

Ihmiset tarvitsevat erilaisia palveluita arjessaan. Päivittäistavaroita tarvitaan kaupasta, ihmiset harrastavat ja liikkuvat. Ihmisille on tärkeää päästä heille tarpeellisiin paikkoihin sekä saada tarvittaessa yhteys tärkeäksi kokemiinsa palveluihin. Työmatkojen ja lasten kuljetuksen hoitoon on onnistuttava vaivattomasti, nopeasti ja edullisesti kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Erityisesti työssäkäynnin mahdollistaminen ja siihen kannustaminen on tärkeää.

Turun kaupunki on antanut lupauksen, jonka mukaan varhaiskasvatus ja perusopetus ovat lähipalveluja. Tästä lupauksesta on pidettävä kiinni myös jatkossa. Tulevaisuudessa ja korvaavia tiloja rakennettaessa olisi yhä enemmän koottava asuinalueiden lähipalveluita saman katon alle. Hirvensalon Syvälahteen ja Yli-Maariaan toteutettavien monitoimitalojen kaltaisia palvelujen keskittämisiä tulisi toteuttaa jatkossakin. Samassa rakennuksessa on kaikki tarvittavat palvelut koulun ja päiväkodin lisäksi: kirjasto, nuorisotila sekä neuvola. Monia palveluja voi käyttää myös normaalien toiminta-aikojen ulkopuolella.

Koulujen liikuntasalien yhteyteen tulisi kaikkialla toteuttaa kuntosali joka voisi olla avoinna ilta- ja viikonloppuaikoina. Myös erilaisia liikuntapalveluja kuten lasten liikunnan ihmemaata tulisi toteuttaa kiertävästi eri asuinalueilla ja kehittää samankaltaisia toimintoja esimerkiksi kulttuurin saralle.

Digitalisaatio muuttaa kaupallisia palveluja. Näin on tapahtunut jo mm. pankkipalveluiden osalta. Pankkikonttoreita ei enää ole lähiöissä vaan asiointi tapahtuu pääasiassa verkossa. Verkkopalveluiden lisäksi tarvitaan myös henkilökohtaista palvelua, varsinkin kun kyseessä on tavanomaista monimutkaisemmat asiat. On myös huomioitava, että heikommassa asemassa olevilla on usein vähemmän tietoteknisiä mahdollisuuksia asioidensa hoitoon. Onkin olennaista, että kaikilla on mahdollisuus verkkoasioimiseen asuinalueillaan esimerkiksi kirjastoissa tai muiden julkisten palvelujen yhteydessä.

Käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tuo osaltaan epävarmuutta palvelujen saatavuuteen ja sijaintiin jatkossa. Ihmiset ovat kokeneet, että erityisesti terveyskeskuksen tulee olla lähipalvelu. Tulevaisuudessa voi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista, että terveyspalvelut sijaitsevat ehkä kauempaa kotoa – hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä – mutta palveluissa panostetaan ennen kaikkea laatuun.

Lähiöiden asukkaat vanhenevat. Suuri osa haluaa ikäännyttyäänkin asua samalla alueella kuin aiemminkin. Tämä luo ikäihmisille myös turvallisuuden tunnetta, kun oma asuinympäristö on tuttu. Ikäihmisten palveluja ja palvelutaloja tulisikin sijoittaa enenevässä määrin lähiöihin, sekä kunnan että yksityisen- ja kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Ikäihmisten asumispalvelut luovat toimintaedellytyksiä esimerkiksi kahvila- ravintola ja hyvinvointipalveluja tarjoavalle yritystoiminnalle.

Lähiöissä on ollut aikoinaan paljon yhteisöllistä toimintaa ja erilaisia kylä- ja alueyhdistyksiä on yhä olemassa. Asuinalueille tarvittaisiinkin yhteisiä tiloja, ”asukasolohuoneita” jotka toimisivat tapahtumapaikkoina, osallistajina ja vapaamuotoisina oleskelutiloina. Tällaisia voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kouluihin tai kirjastoihin, joissa nykyaikaisin ratkaisuin saadaan rajattua tilat muuhun käyttöön toiminta- ja aukioloaikojen ulkopuolella.

Teesi 7: Palveluita tulee koota suurempiin kokonaisuuksiin esimerkiksi monitoimitaloihin jotka sijaitsevat asuinalueiden keskellä

Teesi 8: Palvelut tulee sijoittaa niin, että ne ovat saavutettavissa joukkoliikenneyhteyksillä

Teesi 9: Ikäihmisten asumispalvelujen tulee jatkossa sijaita yhä vahvemmin lähiöissä, jotta ikäihmiset voivat asua tutussa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista

Teesi 10: Asuinalueille tarvitaan yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistamaan asukastiloja

Elinympäristö, liikkuminen ja liikenne

Kun tehdään ja kehitetään asuinalueita, hyödynnetään tutkimustietoa ja kokemuksia meiltä ja muualta. Asuinalueiden toimivuus ja onnistuminen ratkeaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa: laadittaessa maankäyttösuunnitelmaa ja aluetta toteutettaessa. Pitkän ajan tavoitteet joutuvat nykyisin liian usein väistymään lyhyen tähtäimen taloudellisten tavoitteiden täyttämiseksi. Varsinkin rakennusliikkeet vaikuttavat paljon asuinalueiden muodostumiseen. Taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista osaamista pitäisi merkittävästi lisätä asuinalueiden suunnittelussa.

Tarvitsemme kokonaisvaltaista kaupunki- ja asuinaluesuunnittelua. Yhdyskuntarakenteen eheydestä huolehtiminen on tärkeää, sillä tiivis kaupunkiseutu vastaa hajautettua paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin mahdollistamalla mm. joukkoliikenteen tehokkaan käytön.

Yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä nojautuen nykyisiin liikenneväyliin ja varmistettava joukkoliikenteen saatavuus ja palvelujen kytkeytyminen asuinalueisiin joukkoliikenteen avulla. Väestötiheyden pieneneminen heikentäisi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja tätä kehitystä tulisi torjua täydennysrakentamisella. Asuinalueita tulisi kytkeä toisiinsa ja keskittää palvelut siten, että ne olisivat mahdollisimman keskeisesti sijoitettuna ja useammalta asuinalueelta saavutettavissa. Nykyisiä joukkoliikennelinjoja tulisi tarkastella sen mukaan, onko niiden reitit tarkoituksenmukaisia ihmisten palvelujen saavutettavuuden kannalta.

Kaikilla asuinalueilla tulee kannustaa ihmisiä liikkumaan kevyttä liikennettä hyödyntäen. Kaupunki tarvitsee kevyenliikenteen runkoväylät, jotka ulottuvat myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Näiden väylien tulisi yhdistää asuinalueet turvallisesti ja kannustaa ihmisiä liikkumaan pyöräillen myös pidempiä matkoja.

Täydennysrakentamisen yhteydessä tulee huolehtia viher- ja virkistysalueiden säilymisestä ja liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamisesta. Asuinympäristön viihtyisyyttä lisää viheralueet ja vanhoja lähiöalueita voitaisiin elävöittää uusia viheralueita ja viherseiniä rakentamalla. Tällä olisi vaikutuksensa myös ilmanlaatuun.

Asuinalueilla tulee olla monipuolisia ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia kaiken ikäisille. Ulkoilureitistöt ja leikkipuistot lisäävät alueiden houkuttelevuutta merkittävästi. Meren läheisyydessä on toteutettava virkistysalueita rantaan.

Teesi 11: Asuinalueiden suunnittelun on oltava kokonaisvaltaista ja huomioitava niin viihtyisyys, palvelut kuin liikenneyhteydetkin

Teesi 12: Yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä nojautuen nykyisiin liikenneväyliin ja varmistettava joukkoliikenteen saatavuus ja palvelujen kytkeytyminen asuinalueisiin joukkoliikenteen avulla

Teesi 13: Kaikilla asuinalueilla tulee kannustaa ihmisiä liikkumaan kevyttä liikennettä hyödyntäen

Teesi 14: Täydennysrakentamisen yhteydessä tulee huolehtia viher- ja virkistysalueiden säilymisestä ja liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien turvaamisesta sekä lisäämisestä